Kuhmo ja Kalevala

”Otsoseni, ainoiseni, mesikämmen, kaunoiseni!

Lyöte maata mättähälle, kaunihille kalliolle,

hongat päällä huojumassa, kuuset päällä kuulumassa!

Siinä, otso, pyörteleite, mesikämmen, käänteleite,

kuni pyy pesänsä päällä, hanhi hautomaisillansa!”

Kuten tässä Kalevalan runossa, myös Kuhmossa on kautta aikain lepytelty karhua. Kontio kuuluu vahvasti edelleenkin Kuhmoon kuten Kalevalakin. Voisi sanoa, että Kuhmo henkii Kalevalaa ja Kuhmossa on Kalevalan taika. Taian aistii, kun maltat viipyä Kuhmon luonnossa kotvasen – kävelet suolla ja näet yhtäkkiä valtavasarvisen uljaan peuran syömässä suon kasveja; tai kun istahdat kannolle syömään eväitä, niin pöllö lennähtää läheiselle puunoksalle – kuin tullakseen kertomaan viestiä Kalevalan mailta. Tai Hiiden hirvi – miltä se kenties näyttäisi?

Kuhmolla on osuutensa myös Kalevalan syntyprosessiin ja karelianismi alkoi Kuhmosta.

Kaikkiaan neljällä runonkeruumatkallaan Lönnrot kulki Kuhmon kautta. Ensi käynnillä hänen saaliinaan oli mavon luku eli käärmeenloitsu. Sitä ei Suomesta ole mistään tallennettu niin paljon kuin Kuhmosta. Kolmannella runonkeruumatkallaan vuonna 1832 Lönnrot kävi ensi kerran Vienan puolella. Paluumatkallaan sieltä Vartiuksen Lehtovaaran kautta hän kohtasi kuhmolaisen erämaa-asujan Huutoahon ukon, jolta hän sai mielenkiintoisen kertomuksen lähiseudulla asuneesta karjalaisesta sankarirosvosta Vornasta. Tästä kertomuksesta Lönnrot muokkasi erään Suomen kirjallisuuden ensimmäisistä novelleista. Seuraavalla runomatkallaan Lönnrot kulki Rimmin kylässä sijaitsevan myyttisen Kultalähteen ohi, josta Kristfried Ganander kertoo jo vuonna 1789 ilmestyneessä kirjassaan Mythologia Fennica.

Osan Kalevalan viimeistelytöistäkin Lönnrot teki Kuhmossa. Marraskuussa 1834 Kuhmoon tekemänsä virka- ja runonkeräysmatkansa päätteeksi hän allekirjoitti Kalevalan viimeisen kolmanneksen käsikirjoituksen Kuhmon pappilassa.

Karelianismi alkoi Kuhmosta, kun nuori taiteilija Akseli Gallen-Kallela tuli sinne häämatkalleen, mutta samalla etsimään “todellisuusaineksia” ja detaljitutkimuksia Kalevala-maalauksiaan varten. Kuhmon Rimmin kylästä Gallen-Kallela löysi vienalaisen kulttuuripiirin ja Väinämöisen mallikseen Rimmin talon isännän Elias Ahtosen, joka paremmin tunnetaan nimellä Rimmin Uljaska. Hän on suomalaisten sieluun lujasti painautunut Väinämöisen hahmo.

Ei ole sattumaa, että Kuhmossa sijaitsee kansallinen Kalevala-keskus Juminkeko. Sieltä saa Kalevalaan liittyvää tietoa ja elämyksiä. Juminkeossa on maailman laajin Kalevala-kokoelma ja paljon muuta nähtävää  ja koettavaa.

Juminkeko toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin ensikertalaiset kuin konkaritkin. Kaikille on mielenkiintoista tarjottavaa.

Lisätietoa Kalevalasta, näyttelyistä, muusta toiminnasta ja verkkokaupan tuotteista https://www.juminkeko.fi

Kuhmon kaupunginkirjasto

Kuhmon kaupunginkirjasto

Kuhmon kaupunginkirjasto on kansainvälistä huomiota saavuttanut, arkkitehtuurisesti merkittävä rakennus. Pajakkajoen varrella sijaitseva kirjasto on suosittu…

Vienan Portti, Uljaskan Pirtti. Kuva: Toni Holm

Uljaskan Pirtti

Idyllistä majoitusta, perinneleivoksia, hyvää ruokaa ja vanhoja myyttisiä tarinoita ja savusauna aidossa vienalaisessa kylässä Rimminkylällä.…

Juminkeko talvella

Juminkeko

Tervetuloa Juminkekoon – Kalevala-kotiin, Kalevalan ja karjalaisen kulttuurin informaatiokeskukseen. Juminkeko-säätiön ylläpitämä keskus harjoittaa kansallista ja…