Kalastajan tietopaketti

Kuhmosta löytyy laajat erämaiset uistelualueet, jotka ovat kätevästi yhdellä kalastusluvalla. Tällaisia luonnontilaisia järviä ovat Lentuajärvi, Ontojärvi, Lammasjärvi, Iivantiirajärvi, Kellojärvi ja Änättijärvi. Muita järviä mm. Lentiirajärvi ja Jonkerijärvi. Tunnetuimpia koskikohteita ovat Lentuankosket, Pajakkakoski, Änättikoski, Nivankosket / Kaarnenkoski.

Kuhmon keskustassa lupia myyvät paikat:

• Hotelli Kainuu: päivittäin klo: 7.00-23.00 välisenä aikana useisiin kohteisiin. Huom! Kaarnenkosken lupa ainoastaan täältä.
• Pääkkönen- & Piirainen (Eräliike, useita alueita)
• Huoltamo Kuksasta (Koskiluvat Korpisalmi 5: Pajakka-, Saarikoski-, Akonkoski, kausilupa 80 eur, sekä metsähallituksen virkistyskalastusluvat)

Kuhmossa kohteiden lähellä kauempana keskustasta sijaitsevat lupia myyvät paikat:

• Lentiiran Lomakylästä (Lentiirajärvi, Änätti)
• Lentuankosken leirintäalue (Lentua)
• Cafe Syväjärvi (Syväjärvi)

Lisäksi kalastuslupia voi ostaa netistä ja osan luvista saa mobiilisti. Itä-Kuhmon alueella koskikohteille yhtenäislupa edullisesti 50 eurolla.

Esteettömät kalastuskohteet

• Pajakkakosken möljä. Reitti on kartoitettu ESKEH-kartoitusmenetelmää käyttäen. Tuloksien pohjalta reitin esteettömyystietoja tarkennetaan ja reittiä kehitetään.
• Lentuan kosken esteetön polku on noin 300 metrin mittainen. 
• Syväjärven virkistyskalastusalueen esteetön laituri.
• Änättikosken esteetön laituri.

Historiaa

Elääkseen ihminen on muokannut maat, metsät ja vedet. Työ on tehty sillä mielellä, että elanto on saatava. Pohjoisessa luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen myös tuleviin sukupolviin. Kuhmo elää edelleen luonnosta ja sen ehdoilla. Metsäien tuottama puu on merkittävä elinkeino ja työnantaja Kuhmossa.

Vesistöt ovat aina olleet ja ovat edelleen moniin tavoin lähellä ihmistä Kuhmossa. Ne ovat omalta osaltaan antaneet ravintoa, elantoa ja energiaa. Ne ovat toimineet kulku- ja kuljetusväylinä jo kauan ennen ensimmäisten teidän rakentamista seudulle. Yli kahden vuosisadan ajan vesiväyliä on muokattu sen hektisten tarpeiden mukaan. Joskus soudettiin tervaa Ouluun. Sittemmin uitettiin puuta teollisuuden tarpeisiin. Sotien jälkeen kansakunta tarvitsisi energiaa – sähköä, mikä otettiin patoamalla virtavesiä. Jokainen toimenpide on muokannut vesiä ja vaikuttanut osaltaan nykyiseen tilanteeseen.

Kestävyys, nykyiset haasteet ja nykytila

Nykytila Kuhmon vesillä on samankaltainen kuin monella muullakin paikkakunnalla Suomessa. Metsien ja soiden ojitukset ovat aiheuttaneet omat ongelmansa. Koskireittien raivaaminen ja suoristaminen on vienyt vaelluskaloilta niiden lisääntymiselle tarvittavia elinympäristöjä. Samaan aikaan tilanteen tiedostamisen kanssa monet ovat heränneet toimimaan vahinkojen korjaamiseksi.

Kuhmossa on tehty paljon hyvää työtä koskia entisöimällä sillä taimen tarvitsee apua sekä lisääntymisalueiden ennallistamisen muodossa että pienpoikas- ja mätirasiaistutusten muodossa. Kunnostustoimien ansiosta uhanalaisen,  luonnonvaraisen  taimenen  kannat ovat parantuneet.. Harjuskanta Kuhmossa on elinvoimainen. Hauet, kookkaat tummat ahvenet sekä mojovan kokoiset säynävät ja monet muut kalalajit tarjoavat kalastavalle matkailijalle samankaltaisia elämyksiä kuin ne ovat tarjonneet aikoja sitten ensimmäisille alueelle saapuneille pyytäjille.