Sotahistoriaa Kuhmossa

Kuhmossa talvisodan taistelut kestivät koko sodan ajan ja tapahtumat olivat kuin koko talvisota pienoiskoossa: ankaria puolustustaisteluja, sissi-iskuja, rajuja vastahyökkäyksiä ja tuhoisia mottitaisteluja. Oma erikoispiirteensä oli taistelu Puna-armeijan hiihtojoukkoja vastaan. Kuhmossa suomalaiset löivät 54. Vuoristodivisioonan ja tuhosivat Dolinin Hiihtoprikaatin. Välirauhan aikana Suomen itärajalla rakennettiin Salpalinjaa ja siihen liittyviä kenttälinnoitteita tehtiin myös Kuhmossa. Rakenteiden jäänteitä on nähtävissä talvisodan aikaisten puolustusasemien yhteydessä, mutta myös muilla alueilla.

Jatkosodan alettua suomalaiset joukot ylittivät rajan ja hyökkäsivät kohti Rukajärveä. Varsinaiset taistelut käytiin Neuvostoliiton puolella, mutta Kuhmon alueella tehtiin viisi partisaani-iskua. Kuhmon Talvisotamuseo sijaitsee muutaman kilometrin päässä keskustasta ja on avoinna ympäri vuoden. Museossa esitellään esineiden, valokuvien, pienoismallien ja äänitehosteiden avulla talvisodan aikaisia tapahtumia Kuhmossa. Museossa voi tutustua evakoitavien siviilien sekä suomalaisten ja neuvostoliittolaisten sotilaiden arkeen. Eri huoneissa esitellään eri teemoja kuten evakko, kirkonkylä, rintamahuolto, haavoittuneiden huolto, taistelut ja elämää rauhan solmimisen jälkeen.

Vaietut Arktiset Sodat –digitaalinen näyttely esittelee Talvisotamuseon läheisyydessä toisen maailmansodan tapahtumia arktisella alueella. Näyttely koostuu kosketusnäytöille kootuista kokonaisuuksista, joita katsoja voi omaan rytmiinsä tutkia. Lisäksi nähtävillä on lyhytelokuva, joka keskittyy toisen maailmansodan ensimmäisiin hetkiin arktisella alueella.

Kuhmon Talvisotakierroksella alkuperäiset sotien jäljet ovat vielä monin paikoin nähtävissä. Entisöityihin talvisodan puolustusasemiin voi tutustua Jyrkänkoskella ja Saunajärvellä, lisäksi Puna-armeijan entisöity motti on Paloahossa. Jyrkänkosken Talvisotatukikohta -ulkomuseossa on entistetty panssariesteitä, ampumahautoja ym. puolustusaseman rakenteita mm. konekivääripesäke. Lisäksi nähtävillä runsaasti kalustoa kuten neuvostoliittolainen T-26, panssarivaunu, suomalaisten käyttämä 37 mm Bofors-panssarintorjuntatykki, useita kenttätykkejä ja kranaatinheittimiä.

Ennen talvisotaa laaditun operatiivisen suunnitelman mukaan suomalaisjoukkojen tehtävänä oli hyökätä Kuhmosta ja Lieksasta rajan yli, vallata Repola ja valmistautua jatkamaan hyökkäystä syvemmälle itään. Kuhmossa perustettiin ylimääräisten harjoitusten aikana Erillinen pataljoona 14 ja Erillinen komppania Kaasila. Sodan alettua 30. marraskuuta 1939 rajan yli hyökkäsi Puna-armeijan 54. Vuoristodivisioona, joten taistelu muuttui suunnitelmasta poiketen alkuvaiheessa puolustustaisteluksi.

Ensimmäisen sotaviikon aikana suomalaiset menettivät linnoittamansa puolustusasemat Kiekinkoskella ja Saunajärvellä. Vihollisen hyökkäykset saatiin kuitenkin pysäytettyä joulukuun puolivälissä Tyrävaarassa ja Jyrkänkoskella. Merkittävin tuki puolustukselle olivat Prikaati Vuokon lisäjoukot 7. joulukuuta alkaen. Kiekinkosken suunnalle perustettu Osasto Kekkonen tuhosi siinä suunnassa edenneen vihollisen 28. joulukuuta, jonka jälkeen vihollisen pohjoinen sivusta oli auki. Tämän jälkeen taisteluissa oli hiljaisempi vaihe aina tammikuun 1940 loppupuolelle saakka. Samaan aikaan käydyt Suomussalmen ja Raatteen tien ratkaisutaistelut heijastuivat myös Kuhmon suuntaan.

Tammikuun puolivälin jälkeen suomalainen 9. Divisioona siirrettiin Raatteen tien voiton jälkeen Suomussalmelta Kuhmoon ja suomalaiset siirtyivät vastahyökkäykseen 29. tammikuuta alkaen. Raatteen tien kaltaista voittoa ei Kuhmossa ehditty saavuttaa, mutta ankarat mottitaistelut jatkuivat sodan loppuun saakka. Kesken kiivaimman taisteluvaiheen suomalaiset onnistuivat tuhoamaan lisäksi selustaan edenneen Dolinin hiihtoprikaatin Vetkon – Kesselin alueella. Mottitaistelujen onnistumisen edellytyksenä oli vihollishyökkäysten torjuminen aluksi Kilpelänkankaalla ja loppuvaiheessa Löytövaarassa. Suomalaiset ehtivät tuhoamaan kymmenestä muodostuneesta motista neljä ennen sodan päättymistä 13. maaliskuuta 1940. Rauhan tulo pelasti neuvostojoukot moteista ja suomalaisjoukot Löytövaaran ankarista puolustustaisteluista.