Marjastus ja sienestys
Marjastus ja sienestys ovat tärkeä osa suomalaisuutta, ja niillä on pitkät perinteet suomalaisissa kotitalouksissa.
Marjastuksen monet puolet
Suomalaisessa kulttuurissa on pitkät perinteet ravinnon hankkimisesta luonnosta.
Luonnonmarjojen poiminta on monille suomalaisille merkittävä virkistäytymisen muoto, ja monet poimivat marjoja omiin tarpeisiinsa pakastettavaksi, tuoreena käytettäväksi ja jopa myytäväksi. Marjastus ja sienestys ovat monelle elämäntapa vielä nykyäänkin.
Marjastus on suositumpaa maaseudulla asuvien kuin kaupunkilaisten keskuudessa. Marjastuskulttuuri on vahvinta maan pohjois- ja itäosissa, joissa poimintaan osallistuminen ja poimitut marjamäärät ovat yleisesti muuta maata suurempia.
Marjaretket sisältyvät usein myös kesämökkeilyyn. Suomalaisilla on useita erilaisia luontoharrastuksia, jotka innostavat liikkumaan metsissä vuodesta toiseen. Myös marjojen viljely kotipuutarhassa on suosittua moniin muihin maihin verrattuna.
Omavaraisuus kotitalouksissa
Omavaraistalouksiin on hyvin pitkään kuulunut marjojen ja sienien kerääminen. Monille talouksille omaan käyttöön kerätyt marjat ja sienet ovat olleet tärkeä osa omaa vuotuista ruokakulttuuria sekä taloutta.
Marjoja on kerätty paljon myös myytäväksi. Nykypäivänä lakka on suosituin myyntimarja sen korkean myyntihinnan vuoksi.
Marjoja voidaan poimia tuoreeltaan käytettäväksi sekä ne voidaan säilöä monin eri tavoin: marjat voidaan pakastaa, tehdä survokseksi, kuivata, hillota tai mehustaa.
Katso Marttojen ohjeet marjojen pakastamiseen.
Jokaisenoikeus
Suomen metsissä saa vapaasti poimia marjoja ja sieniä omaan käyttöön. Jokaisenoikeus antaa oikeuden nauttia luonnosta ilman maanomistajan lupaa taikka maksua. Jokaisenoikeutta käyttämällä ei kuitenkaan saa aiheuttaa haittaa tai häiriötä maanomistajalle, maankäytölle, luonnolle tai muille ihmisille.
Sienten ja marjojen kerääminen
Marjat
Mustikoita ja puolukoita löydät hyvin havumetsistä koko Suomen alueelta. Suolta kerätään enimmäkseen lakkoja, karpaloita ja mesimarjoja. Kerättäviä marjoja ovat myös juolukat, variksenmarjat ja pihlajanmarjat. Kypsän marjan tunnistaa sen väristä, tuntumasta ja verholehtien asennosta.
Sienet
Sienten poiminnassa tulee harjoittaa varovaisuutta, sillä Suomessa kasvavista tuhansista sienilajeista ihmiselle myrkyllisiä on kymmenittäin.
Poimi sienet kokonaisina sekä irrota ne maasta varovaisesti kiertämällä ja vetämällä. Poimi sienet nuorina ja mahdollisimman hyväkuntoisina, niin ne säilyttävät makunsa ja säilyvyytensä. Perkaa ja käsittele sienet heti poimimisen jälkeen jo metsässä. Kerää sienet ilmavaan koriin tai astiaan. Poimi mieluiten samaan astiaan vain yhtä sienilajia, ja vain lajeja jotka tunnet syömäkelpoisiksi.
Tiesitkö? Sieniä ei aina ole kerätty vain ruokatarpeisiin, vaan sieniä käytetään myös värjäämiseen. Voimakkaimmat punaiset ja oranssit värit saadaan veriseitikeistä. Luonnon materiaalit, kuten villa sopii parhaiten sienillä värjäykseen.
Välineet ja varautuminen
Välineet
Marjaan lähtiessäsi tarvitset astian johon kerätä marjat sekä halutessasi marjapoimurin. Poimuri helpottaa huomattavasti marjanpoimintaa.
Sienestämään mennessä tarvitset mieluusti hengittävän astian, kuten pärekorin ja mahdollisesti sieniveitsen, jolla voit siistiä sienet jo keruuvaiheessa.
Pukeutuminen
Metsään lähtiessä on hyvä varautua sään- ja alueenmukaisella varustuksella. Esimerkiksi suolle lähtiessä kannattaa olla kumikengät jalassa. Sen lisäksi sääskihuppu ja hyttysmyrkky ovat mukavuutta lisääviä lisävarusteita.
Navigointi
Erityisesti uudelle alueelle lähtiessä kannattaa ottaa mukaan jokin navigointiväline, kuten kartta, kompassi, tai GPS-laite.
Marjastus- ja sienestyspaikkojen löytäminen
Monille marja- ja sienipaikat ovat visusti salassa pidettävää tietoa. Toisten marjapaikkoja kunnioitetaan ja joku saattaakin lähteäkin paikalta, jos näkee että poimintaalueella on jo joku.
Mitä enemmän marjassa taikka sienessä käy, sitä paremmin oppii missä kannattaa käydä. Apuja hyvin marjastuspaikkojen löytämisen kuitenkin on.
Löydä kartalta Kuhmon parhaat marjapaikat:
https://satokausi.fi/satokausi-kartta/
https://marjahavainnot.fi/#/kartta
https://www.maanmittauslaitos.fi/ajankohtaista/hyvat-marjapaikat-loytyvat-kartoista-ja-ilmakuvilta
Säilöntä
Sienten säilöminen
Sienet voidaan säilöä monella tavalla: kuivaamalla, pakastamalla tai suolaamalla suolaliuoksessa. Ennen käsittelyä on tärkeää opetella tunnistamaan sienilajit huolellisesti. Muista, että osa sienistä vaatii erityiskäsittelyn eli ryöppäyksen ennen käyttöä tai säilömistä — tarkista aina lajikohtaiset ohjeet ryöppäykseen.
Suolaaminen suolaliuoksessa on perinteinen ja tehokas säilöntämenetelmä, joka säilyttää sienten maun ja rakenteen. Katso tarkka suolausohje ennen aloittamista.
Suolasienistä voi valmistaa monipuolisia ruokia. Esimerkiksi kermalla ja sipulilla maustetut sienet sekä erilaiset muhennokset ovat yhä suosittuja lisukkeita.
Marjojen säilöminen
Marjat kannattaa kerätä talteen talven varalle. Parhaiten ne säilyvät pakastamalla tai kuivaamalla. Kuivaamalla marjat säilyvät myös huoneenlämmössä. Pakastuksessa marjat voidaan käsitellä ilman lisäaineita. Säilyvyyden ja maun parantamiseksi marjat voidaan möys pakastaa sokerin kanssa. Sokerilla makeutetut marjat säilyvät hyvinä pakkasessa noin vuoden.
Marjoista voi valmistaa monenlaisia tuotteita, kuten survosta, hilloa, hyytelöä tai mehua, jolloin niiden maku säilyy pitkään ja niitä on helppo käyttää ruoanlaitossa ja leivonnassa.
Osana kulttuuriperintöä
Ravinnon hankkiminen luonnosta on huomattavasti vanhempaa kuin maanviljely.
Suomeen tulleet metsästäjä-keräilijätkin hyödynsivät marjoja muiden luonnonantimien ohella.
Lähes jokainen suomalainen muistavat lapsuusajan marjaretket kavereiden, vanhempien tai isovanhempien kanssa: monet suomalaiset ovatkin saaneet ensimmäisen oppinsa omalta perheeltään tai sukulaisilta.
Sienestys ja marjastus on luokiteltu osaksi suomalaista aineetonta kulttuuriperintöä.
(wiki.aineetonkulttuuriperintö.fi, 11.8.2025)
Marjojen lääkinnällinen käyttö
Nykyisin käytämme marjoja etupäässä ruoanlaitossa, mutta ennen vanhaan niitä on käytetty myös lääkinnällisiin tarkoituksiin.
Rohtomarjana pidettiin erityisesti katajanmarjaa, jota käytettiin muun muassa reumatismiin, kolotuksiin ja loishäätöihin. Katajanmarjasta valmistetusta öljystä saatiin apua horkkaan ja nivuspaiseisiin. Katajalla tehtiin myös desinfiointia ja haavanhoitoa. Suomen Muurlassa marjojen ja viinan uskottiin ajavan ruttoa ja koleraa.
Lakka auttoi kuumeeseen, puna- ja keuhkotautiin sekä keripukkiin. Karpaloilla torjuttiin keripukkia, hoidettiin kuumetta ja tehtiin lapsille loishäätöjä. Karpalosiirappia myytiin apteekkien valikoimissa vatsarohtona.
Ensimmäiset kirjalliset todisteet marjojen käytöstä suomalaisessa lääketieteessä löytyvät jo 1400-luvulta Naantalin luostarin yrttikirjasta.
(wiki.aineetonkulttuuriperintö.fi, 11.8.2025)
Katso myös nämä
