Perinteet & tarinat

Unescon kirjallisuuskaupunki Kuhmo

UNESCO:n kirjallisuuskaupunki

Mikä tekee Kuhmosta kirjallisuuskaupungin? Erityisen suuri ylpeydenaihe on Kuhmon yhteys Suomen kansalliseepos Kalevalan syntyyn. Kun Elias Lönnrot kulki runonkeruumatkoillaan Vienan Karjalassa, toimi Kuhmo majapaikkana reitin varrella.

Kanteleen soittoa Kuhmossa

Kuhmo ja Kalevala

”Otsoseni, ainoiseni, mesikämmen, kaunoiseni!

Lyöte maata mättähälle, kaunihille kalliolle,

hongat päällä huojumassa, kuuset päällä kuulumassa!

Siinä, otso, pyörteleite, mesikämmen, käänteleite,

kuni pyy pesänsä päällä, hanhi hautomaisillansa!”

Jouhikon soittoa Sinisellä polulla järven jäällä

Runolaulu – elävää kulttuuriperintöä

Runolaulu, runonlaulu, vanhamittainen runous, laulurunous ja kalevalainen laulu ovat nimityksiä, joita on käytetty suomalaisesta lauluperinteestä, josta Elias Lönnrot ammensi Kalevalaansa muodon ja sisällön. Kaikki nimitykset viittaavat toki samaan asiaan, mutta niillä on omat vivahteensa.

 

Maailman suurimman tervahaudan teko Kuhmossa

Terva

Tervalla on korvaamaton asema Kuhmon historiassa

Kuhmo on yksi Suomen tunnetuimmista tervapitäjistä, ja se oli 1800–1900-lukujen vaihteessa maailman suurin tervantuottaja. Paikkakunnalla paitsi vaalitaan tervaperinteitä, myös valmistetaan vuosittain tervaa sekä perinteisiin että uusiin käyttökohteisiin. Tervan tuoksu leijuu Kuhmossa niin venevalkamissa kuin ravintoloissakin.

Tanjan saunaterapiahoidossa

Perinnehoidot

Vanha kansa tietää, sanotaan. Kansanterveyteen liittyvien perinnehoitojen tietotaito on kulkenut monien muiden paikkakuntien ohella myös Kuhmossa suullisena perimätietona sukupolvelta toiselle. Täällä on osattu lääkitä yrteillä, hoitaa turpeella ja saunalla sekä kupata ja hieroa kalevalaisittain. Vaikka niin sanottua vanhaa kansaa ei enää olekaan, perinnehoitoihin liittyvän tietotaidon hyödyntämisen perinne ei ole katkennut Kuhmossa.

Kuhmolaista ja Kainuulaista perinneruokaa ja perinneleivoksia nuotion äärellä

Perinneruoka

Kuhmossa on rikas leipä- ja kukkoperinne. Perinneruoka rönttönen sai EU:n nimisuojan vuonna 2008. Rönttöset ovat ruiskuoreen leivottuja peruna-puolukkasurvoksella täytettyjä piiraita. Kukkoja on tehty niin kalasta nauriista kuin perunastakin. Perinteisesti paikallinen kalakukko on avokuorinen. Kala on ollut varsinkin kesäisin tärkeä ruoka-aine. Emännät kysyivätkin miesten tulleessa kalalta, ”tuliko potun särvintä?”. Kuhmossa perinteinen kalakeitto keitetään veteen ja suurustetaan ruisjauholla. Liharuoilla on ollut keskeinen sija talven aikana. Syksyllä perinteisesti eläimiä teurastetiin ja osa lihoista palvattiin kuumassa saunassa. Kahvileiväksi tehtii juustoleipää jota muualla Suomessa sanotaan myös leipäjuustoksi.