Kuhmolaista ja Kainuulaista perinneruokaa ja perinneleivoksia nuotion äärellä

Kuhmossa on rikas leipä- ja kukkoperinne. Perinneruoka rönttönen sai EU:n nimisuojan vuonna 2008. Rönttöset ovat ruiskuoreen leivottuja peruna-puolukkasurvoksella täytettyjä piiraita. Kukkoja on tehty niin kalasta nauriista kuin perunastakin. Perinteisesti paikallinen kalakukko on avokuorinen. Kala on ollut varsinkin kesäisin tärkeä ruoka-aine. Emännät kysyivätkin miesten tulleessa kalalta, ”tuliko potun särvintä?”. Kuhmossa perinteinen kalakeitto keitetään veteen ja suurustetaan ruisjauholla. Liharuoilla on ollut keskeinen sija talven aikana. Syksyllä perinteisesti eläimiä teurastetiin ja osa lihoista palvattiin kuumassa saunassa. Kahvileiväksi tehtiin juustoleipää jota muualla Suomessa sanotaan myös leipäjuustoksi.

Kuhmolainen perinneruoka ja perinneleivokset nuotiolla
Kuhmolainen perinneruoka ja perinneleivokset nuotiolla

Kainuun ruokakulttuuri

Kainuun ruokakulttuurille ominaista on satojen, jos ei tuhansien, vuosien ajan ollut puhtaista vesistöistä, laajoilta riistamailta ja luonnon kasveista saatava lisä päivittäiseen ruokapöytään. Riistaherkut, kuten hirvipaisti, kalat, marjat ja sienet ovat kautta aikojen kuuluneet maataloudesta saatavien tuotteiden rinnalla kainuulaiseen ruokapöytään. Kainuun sijainti historiallisen Vienan vesireitin varrella, savolaisen ja pohjalaisen kulttuurin reuna-alueella, on heijastunut myös alueen ruokakulttuuriin, jonka omaleimaisuus on syntynyt monelta suunnalta tulleiden kulttuurivaikutusten seurauksena. Leipä eri muodossa on Kainuun ruokakulttuurin perusta ja ylpeys. Marjarönttöset, teokset ja avokukot kuuluvat halutuimpiin ja eksoottisimpiin kainuulaisiin herkkuihin.