Terva
Kuhmo on yksi Suomen tunnetuimmista tervapitäjistä ja se oli 1800–1900-lukujen vaihteessa maailman suurin tervantuottaja. Paikkakunnalla paitsi vaalitaan tervaperinteitä, myös valmistetaan vuosittain tervaa sekä perinteisiin, että uusiin käyttökohteisiin. Tervan tuoksu leijuu Kuhmossa niin venevalkamissa kuin ravintoloissakin.
Tervan korvaamaton asema Kuhmon historiassa
Tervaa on käytetty vuosituhansien ajan suojaamaan puuta lahoamista vastaan. Suomessa männystä valmistettua tervaa on käytetty muun muassa laivojen, veneiden sekä kattojen suoja-aineena sen poikkeuksellisten ominaisuuksien vuoksi.
Kainuuseen ja Kuhmoon tervanpoltto siirtyi Pohjanmaalta 1700-luvulla, jonka jälkeen terva nousi erityisesti Kuhmon pääelinkeinoksi noin 150 vuodeksi aina 1900-luvun alkupuolelle saakka. Erityisen rikasta terva-aikaa Kuhmossa elettiin 1800-luvun jälkipuoliskolla, jolloin paikkakunnalla tuotettiin vuosittain yli 6 miljoonaa litraa tervaa. Terva kuljetettiin Kuhmosta Oulun tervaporvareille eli ostajille ja jälleenmyyjille tervaveneillä.
Tervan tarina
Tervan tuottaminen ei ole kiireisten ihmisten työtä; koko prosessi vie noin viisi vuotta. Työ alkaa kolometsän teolla, jolloin kasvavista männyistä vuollaan nila ja kuori irti noin kahden metrin matkalta ohutta, puun pohjoispuolelle jätettävää ”elättiä” lukuun ottamatta. Tämän seurauksena puu alkaa suojata itseään tuottamalla pihkaa kuoritulle rungolleen. Samat rungot kolotaan kolmena vuotena peräkkäin, ja viimeisenä tuo elämänlanka katkaistaan: puu kuolee ja alkaa tuottaa pihkaa myös puun sisälle. Pihkottunut puu kaadetaan viimeistään viidennen kesän jälkeen ja pilkotaan säröksiksi seuraavana talvena.
Seuraavana kesänä tervahauta rakennetaan, särökset ladotaan ja hauta peitetään turpeella palamisen hillitsemiseksi. Tarkan valvonnan alla poltettavan tervahaudan täytyy palaa kytemällä, jolloin lämpö pysyy tervan tislaantumisen kannalta sopivana.
Vaikka tervaa on käytetty eniten puun suoja-aineena, sitä on käytetty myös kansanparannuksessa. Lähihistoriassa tervaa on ryhdytty käyttämään myös terva-aromin valmistamiseen, jota puolestaan käytetään muun muassa elintarvikkeissa. Tervaa lisätään edelleen myöskin muun muassa ihoa hoitaviin salvoihin.
Tutustu paikallisiin tervatuotteisiin
