Rauhan tultua, kuva Löytövaarasta itään 16.3.1940. Kuva SA-kuva

Löytövaara

Puna-armeijan rajut hyökkäykset mottien pelastamiseksi torjuttiin Löytövaarassa viimeisten sotaviikkojen aikana. Vihollisen voimakas tykistötuli ja ilmavoimat tukivat toistuvia hyökkäyksiä, jotka vähentyneet suomalaisjoukot onnistuivat vaivoin torjumaan aktiivisella puolustustaistelulla.

Tykistötulen jäljet kuvattuna Kilpelänkankaalta Löytövaaraan. Kuva SA-kuva.

Löytövaaran ja Kilpelänkankaan taistelut

Suomalaiset valtasivat 9. Divisioonan hyökkäykseen liittyen Löytövaaran 30. tammikuuta 1940. Suomalaisista yksiköistä muodostettiin Löytövaaraan 31. tammikuuta Pataljoona Mankonen, komentajan nimen mukaan.

Puna-armeijan 54. Vuoristodivisioonan jäätyä mottiin, sen pelastamiseksi muodostettiin 2. helmikuuta alkaen Repolan Operaatioryhmä. Sen alaisuuteen koottiin erillisyksiköistä Ryhmä Kutuzov, joka yritti vastahyökkäystä Löytövaaraan saman päivän aamuna, mutta hyökkäys epäonnistui. Osaston komentaja, majuri Kutuzov oli 54. Vuoristodivisioonan komentajan apulainen, mutta hän kaatui jo matkalla joukkojensa luo. Seuraavaksi erillisyksiköistä, huoltojoukoista ja varareserveistä koottu Taisteluosasto Kozeurov yritti vastahyökkäystä 5. helmikuuta, mutta hyökkäys epäonnistui jälleen. Osaston komentaja toimi majuri Kozeurov, joka oli 51. Armeijakunnan kenttätykistörykmentin komentaja.

 

Seuraavaksi suomalaiset jatkoivat hyökkäystä ja Kilpelänkangas saatiin haltuun usean eri yrityksen jälkeen 9. helmikuuta. Neuvostojoukot yrittivät sen jälkeen murtaa suomalaisten puolustuksen Kilpelänkankaalla. Suomalaiset joukot vuorottelivat rintamavastuussa Kilpelänkankaalla ja lepovuorossa Löytövaarassa.

Neuvostojoukot pääsivät läpimurtoon Kilpelänkankaalla 3. maaliskuuta ja suomalaisjoukot vetäytyivät Löytövaaraan, jonne oli ennätetty sillä aikaa rakentaa välttävät puolustusasemat. Voimakas tykistötuli ja aktiivinen ilmavoimien toiminta moukaroivat suomalaisten asemia ja hyökkäykset seurasivat toistaan. Suomalaisten puolustus kesti kaikesta huolimatta sodan loppuun asti. Hyökkäykset torjuttiin aktiivisilla vastahyökkäyksillä, mutta osa etummaisista tukikohdista menetettiin. Rauhan tullessa hyökkääjän ja puolustajan joukot olivat lähekkäin Löytövaaran rinteessä.

Löytövaaran muistokivi. Kuva Lassi Piirainen.

Löytövaaran muistomerkki

Kuhmon rintamalla talvisodassa taisteli noin kymmenen Mäntän pitäjästä kotoisin olevaa miestä.

Kolmelle Kuhmon rintamalle kaatuneelle heidän omaisensa ovat pystyttäneet muistokiven Saunajärven maantien varteen, Löytövaaran talon peltoaukean reunaan.

Muistokivi on paljastettu 16. elokuuta 1970.

Löytövaara on saavutettavissa hyvin. Kohde ja muistomerkki ovat aivan tien 9111 varressa, mutta läheisyydessä ei ole tielevikettä. Kylmänjärvelle johtavan tien risteys on noin 100 metrin päässä muistomerkistä itään. Löytövaaran puolustusasemasta on havaittavissa vain vähän jälkiä maastossa.
Osoite: Saunajärventie 2355 (muistomerkki), 88900 Kuhmo.