Talvisodan puolustusvalmistelut ja taistelut Jyrkänkoskella
Linnoitustyöt Kuhmon alueella alkoivat lokakuun lopusta 1939 alkaen. Painopiste oli Saunajärven kannaksella, jossa rakennettiin pääpuolustusasemaa edulliseen maastonkohtaan. Kenttävarustuksia tehtiin myös muualle, kuten Jyrkänkoskelle.
Erillinen pataljoona 14 (Er.P 14) joutui irtautumaan Saunajärvelle linnoitetusta pääpuolustusasemasta jo 5. joulukuuta 1939. Seuraava suomalaisten puolustusasema oli Rastilla (noin 7 km itään Jyrkänkoskelta), jossa taistelukosketus saatiin jo seuraavana päivänä. Rastin puolustus murtui 11. joulukuuta noin klo 19.30 ja suomalaisjoukot vetäytyivät Jyrkänkosken alueelle.
Taistelukosketus saatiin Jyrkänkoskella 13. joulukuuta, kun vihollinen yritti rakentaa siltaa tuhotun tilalle. Vihollisen pioneerit kaatuivat suomalaistukikohdan konekiväärien tuleen. Uusi hyökkäysyritys tapahtui 18.-19. joulukuuta välisenä yönä, jolloin vihollinen yritti myös koukkausta Särkijärven alueelle (noin 3 km Jyrkänkoskelta länteen). Molemmat hyökkäykset torjuttiin, eikä isompia taisteluita tämän jälkeen Jyrkänkoskella käyty.
Tukikohta tänä päivänä
Tukikohdan rakenteita on uusittu Kuhmon kaupungin toimesta vuosina 1995–1997 ja 2006–2007, sekä Maanpuolustuskoulutuksen toimesta vuonna 2020. Jyrkänkoskella on entistetty panssariesteitä, ampumahautoja ym. puolustusaseman rakenteita.
Kuhmon Reserviläiset ylläpitävät Jyrkänkosken aluetta, jossa heillä on kesäisin avoinna Talvisotatukikohta. Siellä on nähtävissä mm. neuvostoliittolainen T-26 panssarivaunu, suomalaisten käyttämä 37 millimetrin Bofors-panssarintorjuntatykki, useita kenttätykkejä, kranaatinheittimiä ja muuta kalustoa. Opas ovat tavattavaissa 3.-24.7. 2022 klo 10-18.
Alueella on tehty linnoitustöitä myös talvisodan jälkeen ja puolustusasema kuuluu ns. Salpa-asemaan.
Jyrkänkosken muistomerkki
Jyrkänkosken muistomerkki on pystytetty paikalle, jossa Erillinen pataljoona 14 pysäytti Puna-armeijan 54. Vuoristodivisioonan etenemisen yhdessä Prikaati Vuokon kolmannen pataljoonan (III/JR 25) kanssa.
Muistomerkin on suunnitellut opettaja Yrjö Vuorio. Kuhmon reserviläisjärjestöt pystyttivät sen 7. elokuuta 1960. Muistomerkki on paikallisesti hankittu ja alustalle asetettu panssariesteen kivi. Kivessä on laatta, jossa teksti: ”Tähän päättyi vihollisen eteneminen 7.12.1939.”
Kohde on saavutettavissa erinomaisesti. Autolla pääsee kohteen vieressä olevalle P-paikalle. Linja-autolle on myös hyvin tilaa. Osoite: Nurmestie 919, 88900 Kuhmo
