Puna-armeijan asemia Kuhmossa. SA-kuva.

Hotakan taistelupaikka

 

Hotakanvaara on hallitseva maastonkohta Rastin ja Jyrkänkosken välillä. Sen omistuksesta taisteltiin monta kertaa.

Hotakanvaara. Kuva: Lassi Piirainen.

Tilanteen kehittyminen Rastin – Hotakan – Jyrkänkosken alueella

Suomalaisten joukkojen irtautuessa 11. joulukuuta 1939 Rastin alueelta jäi Hotakan alueelle etuvartio, joka joutui kuitenkin irtautumaan samana iltana Jyrkänkoskelle. Vihollinen yritettiin lyödä takaisin vastahyökkäyksellä 12. ja 13. joulukuuta, mutta hyökkäys pysähtyi Hotakan tasalle.

Jouluaattona toteutetussa vastahyökkäyksessä Ryhmä Ilomäki hyökkäsi Jyrkänkoskelta kohti Rastin aluetta pohjoisesta ja Prikaati Vuokko osillaan etelästä. Ryhmä Ilomäestä koottiin vajaan pataljoonan vahvuinen taisteluosasto, jota johti kapteeni Salonmies tukenaan luutnantti Seppävuoren tykkipatteri. Hyökkäykset Rastin alueelle eivät onnistuneet vihollisen voimakkaan vastarinnan ja suomalaisten huonon yhteistoiminnan vuoksi.

Suomalaisen 9. Divisioonan vastahyökkäykseen liittyen Erillinen pataljoona 14 (Er.P 14) ja Jalkaväkirykmentti 25:n III pataljoona (III/JR 25) siirtyivät Jyrkänkoskelta hyökkäystehtäviin 28. tammikuuta 1940. Salomiehen johtama III/JR 25 hyökkäsi 28. tammikuuta alkaen Jyrkänkoskelta kohti Rastia ja valtasi Hotakan alueen. Tämän jälkeen Hotakanvaara pysyi suomalaisten hallussa sodan loppuun saakka.

Hotakan risteys. Kuva: Lassi Piirainen.

54. Vuoristodivisioonan suomenkieliset oppaat

Useissa taistelutilanteissa Kuhmossa saatiin havaintoja, että neuvostojoukkojen mukana oli suomenkielisiä sotilaita tai oppaita. Eino Mustamo muistelee Kansa Taisteli -lehdelle artikkelissa: Näin alkoi talvisota (julkaisematon):

Erään komppanian komentoteltta oli jäänyt viholliselle Hotakassa. Pojat soittivat linjalta siellä olevaan puhelimeen. Suomea murtava ääni vastasi: ”Halloo”.

  • Onko Hotakka? kysyivät pojat.
  • On, Hotakka itse puhelimessa, kuului hiukan murteellinen vastaus (Hotakka ei ollut sukunimi).
  • Täällä majuri Susi, keksivät pojat. – Aamulla kello 07.00 vahvistettu pataljoona hyökkää Hotakan – Rastin väliIle.

Mita lie ”Hotakka” ajatellut asian johdosta…

Jalkaväkipatteri Hotakkaa puolustamassa

Kapteeni Flink luovutti suomalaisten vastahyökkäyksen alkaessa rintamavastuun Jyrkänkoskella 7. helmikuuta luutnantti Oskari Peltolan johtamalle sotapoliiseista ja täydennysmiehistä kootulle osastolle.

Hotakan alueella rintamavastuun otti 8. helmikuuta ”Jalkaväkipatteri”. Se oli Kenttätykistörykmentti 9:n III patteriston 7. patteri (7./III/KTR 9), joka oli alun perin muodostettu tykkipatteriksi, mutta sille ei ollut osoittaa tykkejä. Niinpä se toimi jalkaväkikomppanian tehtävissä koko talvisodan.

 

Kohde on saavutettavissa melko hyvin. Hotakanvaara on yksityistä maata, mutta se näkyy hyvin tien 75 varressa olevalle linja-autopysäkille. Osoite: Nurmestie 1296, 88900 Kuhmo.