Loson taistelupaikka
Losovaarassa taisteltiin jo talvisodan alkuvaiheessa, kun suomalaiset suorittivat tehtäväksi annetun hyökkäyksen 1. joulukuuta 1939. Alueella taisteltiin seuraavan kerran tammi-helmikuussa 1940 suomalaisten käynnistämään vastahyökkäykseen liittyen. Loson taloaukean ja lähialueen hyvin varustettua mottia ei useista yrityksistä huolimatta saatu vallatuksi. Ilmavoimiensa tehokkaan tuen turvin neuvostojoukot pitivät sitkeästi hallussaan puolustuksensa ydinkeskuksen sodan loppuun asti.
Suomalaisten hyökkäys joulukuussa 1939
Suomalaiset joukot lähtivät toteuttamaan ennen talvisotaa annettua hyökkäystehtävää 1. joulukuuta 1939 Saunajärveltä. Hyökkäykseen kyettiin kuitenkin irrottamaan vain Erillinen pataljoona 14:n 1. komppania (1./Er.P 14), eikä vihollisen vahvuutta siinä vaiheessa tiedetty. Suomalaisten hyökkäys tyrehtyi Losovaaran rinteeseen, kun vastassa ollut vihollisen kärkipataljoona torjui helposti suomalaisten hyökkäyksen. 1. komppania irtautui takaisin Saunajärvelle.
Loson motin tuhoamisyritykset
Loson alueelle syntyi motti samanaikaisesti Reuhkavaaran motin kanssa helmikuun alussa. Motissa oli Puna-armeijan Jalkaväkirykmentti 529:n III pataljoonan (III/JR 529) joukkoja vahvennuksineen. Suomalaisten hyökkäykset Loson motin valtaamiseksi viivästyivät Kilpelänkankaan kiristyvän tilanteen takia.
Hyökkäysvalmistelut käynnistyivät 26. helmikuuta illalla ja hyökkäyssuunnitelma oli samanlainen kuin edellisenä päivänä suoritetussa Reuhkavaaran valtauksessa. Hyökkäys käynnistyi seuraavana aamuna klo 03:30, mutta ratkaisuun ei päästy. Mottia kyettiin hieman supistamaan lännen puolelta ja se oli enää vain noin 450 x 800 m talojen ympäristössä.
Hyökkäystä jatkettiin vielä 28. helmikuuta aamulla, mutta ratkaisuun ei päästy. Suomalaiset lopettivat tuloksettomat hyökkäykset Kilpelänkankaan puolustusaseman murruttua ja Löytövaaran puolustuksen vaatiessa kaikki mahdolliset joukot.
Motista arvioitiin sodan päättyessä selvinneen noin 1 000 sotilasta.
Kohde on saavutettavissa melko hyvin. Losovaaran kohdalla ei ole varsinaisia tielevikkeitä, mutta tien 9111 varressa (Saunajärventie) on joitakin metsäautoteiden liittymiä, joihin voi pysähtyä. Osoite: Saunajärventie 1947, 88900 Kuhmo.