Vapaussodan valkoisten sotilaiden sankaripatsas
Vapaussodan aikana ei Kuhmossa käyty varsinaisia taisteluita, mutta kainuulaisia osallistui kuitenkin taisteluihin muun muassa Kajaanin Sissirykmentin mukana. Sotaan osallistuneista kainuulaisesta 582 miehestä 30 oli kuhmolaisia. Tunnetuin kainuulaisista oli kajaanilainen Urho Kekkonen.
Muistomerkin tiedot
Kuhmon kirkon pihassa on Vapaussodan valkoisten sotilaiden sankaripatsas vuodelta 1918. Muistomerkissä on kymmenen Viipurissa tai Viipurin maalaiskunnassa huhtikuussa 1918 kuolleen Kuhmoniemen (1937 alkaen Kuhmo) pitäjän miesten nimet sekä syntymä- ja kuolinajat. Näistä kaatuneista yhdeksän lähti asepalvelukseen kutsunnan kautta ja yksi vapaaehtoisena. Muistomerkin vieressä on näiden kymmenen nuoren miehen sankarihauta. Siunaustilaisuus pidettiin 19. toukokuuta1918 ja muistomerkki pystytettiin 5. lokakuuta 1925.
Suomen sotasurmat 1914-1922 sivustolta löytyy kaikkiaan 21 nimeä vuonna 1918 kuolleista, jotka ovat olleet kirjoilla Kuhmoniemellä.
Kainuun ja Kuhmon vapaussota
Tammikuun 1918 lopussa perustettu Kajaanin Sissirykmentti oli Kainuun ensimmäinen sotajoukko itsenäisen Suomen historiassa. Kainuun suojeluskunnat toimivat kotiseudulla itsenäisinä, mutta rintamalla niiden osastot kuuluivat rykmenttiin. Taisteluihin se osallistui kuitenkin vain erillisinä komppanioina ja joukkueina. Rintamalla olleet kaksi komppaniaa ja kuularuiskuosasto liitettiin 21. huhtikuuta 1918 Pohjois-Savon Rykmentin I Pataljoonaan. Asevelvollisten koulutusyksikkönä Kajaanissa toimi Kajaanin Sissijääkäripataljoona, johon Kainuun asevelvolliset maaliskuun 1918 kutsunnoissa pääasiassa sijoitettiin. Koulutetut asevelvolliset sijoitettiin rintamalla 3. ja 6. Jääkärirykmenttiin. Kajaanissa toimintaa johti maaliskuusta 1918 alkaen Kajaanin alueen keskusesikunta, jonka ylempänä johtoportaana toimi Pohjois-Savon ja Kajaanin Sotilaspiirin esikunta Kuopiossa.
Emil Haverinen Viipurin taistelussa
Kuhmolainen sotamies Eemil Haverinen toimi jääkärikapteeni Bertil Pauligin taistelulähettinä 3. Jääkärirykmentin 5. Jääkäripataljoonan 2. Komppaniassa. Yksikkö oli osallistunut mm. Tampereen taisteluun. Bertil Paulig kaatui Viipurin valtauksen yhteydessä johdattaessaan joukkonsa päin punaisten tulitusta. Uhkarohkeassa yrityksessä kaatui lähes puolet komppanian miehistä.
Myös Eemil Haverinen haavoittui hyökkäyksessä ja kirjoitti kaatuneen päällikkönsä omaisille lyhyen kirjeen, jossa hän kertoi kapteenin kaatumisesta ja yritti myös lohduttaa omaisia. Hän yritti myös hiukan selvittää syitä, jotka olivat johtaneet kaatumiseen: ”Sanon vielä vähän, että se taisi olla vähän kunnianhimoinen, että oli liika rohkea.”
Kohde on saavutettavissa hyvin. Muistomerkki on kirkon vieressä ja läheltä löytyy P-paikkoja, myös linja-autoille. Osoite: Kirkkotie 11, 88900 Kuhmo.