Tyrävaaran taistelupaikka ja muistomerkki
Kiekinkosken suunnalla neuvostojoukkojen eteneminen pysäytettiin Tyrävaaraan, jossa Osasto Kekkonen torjui vihollisen hyökkäykset 16. ja 19. joulukuuta 1939 välisenä aikana. Selvitettyään vihollisen vahvuuden, Osasto Kekkonen löi 24. joulukuuta aloitetulla vastahyökkäyksellä vihollisen asemistaan ja aloitti perääntyvien neuvostojoukkojen takaa-ajon kohti itärajaa.
Tilanteen kehittyminen Kiekinkosken suunnalla
Kiekinkosken suunnasta vastasi talvisodan alkaessa Erillinen komppania Kaasila (Er.K Kaasila). Se vastasi rajan vartioinnista ja vartiot oli asetettu Jonkeriin, Kuusijärvelle, Saunajärvelle, Hukkajärvelle ja Kiekinkoskelle.
Pohjois-Kuhmon rajan vartioinnista vastasi Erillinen pataljoona 14:n 2. komppania (2./Er.P 14), joka oli asettanut vartiot Viiksimoon, Kannaksen taloon, Korkanaan, Vartiukseen, Kinnulaan ja Lentiiraan.
Noin kahden komppanian vahvuinen vihollisen taisteluosasto eteni Hukkajärvelle 1. joulukuuta. Seuraavana päivänä suomalaisten etuvartiot vedettiin Kiekinkosken valmisteltuihin asemiin, jossa kosketus viholliseen saatiin samana päivänä. Vihollisen taisteluosasto pakotti suomalaiset vetäytymään 4.joulukuuta Kiekinkoskelta ja seuraavana päivänä myös Polvelasta. Suomalaiset vetäytyivät 5. joulukuuta Vääräjoelle, jossa saatiin taistelukosketus vihollisen kanssa vielä samana päivänä.
Luutnantti Jussi Kekkosen johtama 2./Er.P 14 siirrettiin 5. joulukuuta Vääräjoelle ja hänen johtoonsa muodostettiin Osasto Kekkonen. Se valtasi vielä 5. joulukuuta iltayöstä murtumassa olleet Vääräjoen asemat. Tämän jälkeen käynnistyi molemmin puolin vilkas tiedustelu.
Vihollinen ilmestyi Vääräjoelle uudelleen 11. joulukuuta ja pääsi seuraavana iltana suomalaisten asemiin pimeyttä hyväksi käyttäen. Suomalaisten oli peräännyttävä Tyrävaaran asemiin, jossa vihollisen hyökkäykset torjuttiin 16. ja 19. joulukuuta välisenä aikana. Osasto Kekkosen partiotoiminta oli vilkasta, esimerkiksi Vääräjoen silta räjäytettiin neljä kertaa.
Muistomerkin tiedot
Tyrävaarassa on Osasto Kekkoselle omistettu muistomerkki. Jussi (Johannes) Kekkonen oli presidentti Urho Kekkosen nuorempi veli. Muistomerkin suunnittelija on Yrjö Vuorio ja sen toteuttivat kuhmolaiset maanpuolustusjärjestöt. Muistomerkkinä on suuri luonnonkivi, johon on kiinnitetty laatta. Muistomerkki on paljastettu 13. elokuuta 1962.
Tyrävaarassa on myös Kuhmon talvisodasta kertova opastaulu.
Kohde on saavutettavissa erinomaisesti. Muistomerkin kohdalla on P-paikka, jossa on hyvin tilaa myös linja-autolle. Osoite: Hukkajärventie 1105 (tie 9121), 88900 Kuhmo.
Tyrävaaran taistelu Osmo Rasilon mukaan
Osmo Rasilo (syntynyt 1917) määrättiin Kajaanissa perustetun Tiedusteluosasto 4:n (TO 4) johtajaksi. Osasto sai tehtävän siirtyä Kuhmoon 3. joulukuuta, ja siellä tehtävän siirtyä Osasto Kekkosen alaisuuteen 12. joulukuuta 1939. Matka oli kuitenkin hankala osittain jäätyneen lossiväylän takia ja perille saavuttiin vasta seuraavana päivänä.
Kekkosen hyökkäyssuunnitelma perustui vihollisen menettelytapaan olla yö Rannan talossa, jossa oli vain lähivarmistus. Hyökkäyskäsky annettiin 23. joulukuuta 1939 klo 18 ja hyökkäyksen piti alkaa seuraavana aamuna klo 08:00. Hyökkäysjoukot söivät kolmelta yöllä ja lähtivät sen jälkeen lähteneet liikkeelle. Kaikki olivat valmiina hyvissä ajoin.
Rasilon tiedusteluosasto oli Kekkosen reservinä ja eteni Rannan talon tienhaaraan. Panssarintorjuntatykki työnnettiin Rannan taloon johtavalle tielle vihollisen vaunujen varalta. Kahden komppanian hyökkäys suuntautui suoraan lännestä kohti Rannan taloa. Hyökkäystä edelsi kahden minuutin tulivalmistelu kranaatinheittimillä. Ne oli viety Kupsusenjärven pohjoispuolelle, josta oli suora näkyvyys Rannan taloon. Ampumamatkaa oli vain noin kilometri ja tulivalmistelu onnistui hyvin.
Kekkonen ja Rasilo huomasivat, ettei hyökkäys edisty. Kova tulitus oli molemmilla puolilla, mutta valmista ei tullut. Sitten tuli ilmoitus, että eteenpäin ei enää päästä. Lisäksi luutnantti Kaasila oli haavoittunut vatsaan. Kekkonen käski, että yritys uusitaan. Annettiin uusi hyökkäyshetki ja Rasilon osasto siirtyi muiden tueksi. Joukot lähtivät liikkeelle, mutta pian huomattiin, että vihollinen on jo vetäytymässä. Rasilon osasto sai tehtävän siirtyä Kortevaaraan estämään vihollisen vetäytyminen.
Osasto ehti ajoissa paikalle, mutta tuli avattiin liian hätäisesti. Vihollinen oli vielä liian kaukana. Sen eteneminen pysähtyi ja syntyi tulitaistelu, jossa vihollisella oli tuliylivoima. Vihollisen viivytysryhmä tulitti voimakkaasti ja pääosa vetäytyi metsän kautta. Rasilon osasto lähti perään, muttei enää tavoittanut vihollista. Vääräjoelle oli lähetetty myös vänrikki Kaukon joukkue, mutta sekään ei onnistunut pysäyttämään vihollista.
Muut jatkoivat vihollisen takaa-ajoa ja Rasilon osasto palasi Tyrävaaraan. Siellä Jussi Kekkonen oli hyvällä tuulella ja kiitteli hyvästä toiminnasta. Hän antoi Rasilolle sikarin ja konjakkipullon pohjalta pari senttiä. Joulupäivän ensimmäiset tunnit olivat jo käsillä.
Vihollisen kuormasto jäi Kortevaaran alueella suomalaisten käsiin 24. joulukuuta ja loput vihollisen taisteluosastosta tuhottiin Kiekinniemen taistelussa 28. joulukuuta 1939.