3. Kiviniemi
Kuhmoniemen kirkonkylän kansakoulun toiminta alkoi vuonna 1884 opettaja Erkki Ikosen suunnittelemassa rakennuksessa Kivi- eli Kouluniemessä. Koulun ensimmäisinä opettajina toimivat Pekka Kontio Kirvusta ja Hilda Karoliina Itkonen, myöhemmin Kontio, Kuopiosta. Pekka Kontio opetti Kuhmossa 43 vuoden ajan, vuoteen 1927 saakka. Koulu nimettiin hänen mukaansa Kontion kouluksi 1.8.1985. Kirkonkylän kansakoulu oli Kuhmoniemen ainoa koulu vuoteen 1891 saakka, jolloin aloittivat toimintansa Lentiiran ja Katerma–Vieksin kansakoulut.
Suomessa tuli vuonna 1921 voimaan yleinen oppivelvollisuus, jonka tavoitteena oli väestön yleisen sivistystason parantaminen. Kaikkien lasten tuli suorittaa kuusivuotisen kansakoulun oppimäärä, ja kunnat velvoitettiin perustamaan ja ylläpitämään kouluja. Välimatkat olivat kuitenkin pitkiä, joten kirkon järjestämällä kiertokouluopetuksella oli suuri merkitys pitäjässä vielä 1930-luvulla.
Kansakoulu jakaantui kolmeen osaan: alakouluun (luokat 1–2), yläkouluun (luokat 3–6) sekä kaksivuotiseen jatkokouluun, jossa opetus saattoi olla kurssimuotoista. Kuhmossa oppivelvollisuus toteutui ensin kirkonkylällä, jossa aloitettiin alakoulu- ja jatkokouluopetus vuonna 1925. Vuonna 1928 Kiviniemelle valmistui alakansakoulurakennus ja sen yhteyteen asuntola, jossa kauempaa tulevat koululaiset saattoivat majoittua. Yläkoululaisia opetettiin kuvan taustalla näkyvässä vanhassa kansakoulussa. Säännöllinen asuntolatoiminta kirkonkylän kansakoululla päättyi alakoulurakennuksen tuhouduttua talvisodan lentopommituksessa.
Kansakoulujen määrä sivukylillä lisääntyi vähitellen. Talvisodan aikana Kuhmossa tuhoutui viisi kansakoulua varusteineen, ja pitäjä tuli täydellisen oppivelvollisuuden piiriin vasta 1940-luvun lopulla. Enimmillään Kuhmossa oli yli 40 kansakoulua. Harvan asutuksen vuoksi monet niistä toimivat kuitenkin supistettuna, eli yksi opettaja opetti kaikkia ikäryhmiä.
Sodan jälkeen koulutiloja korvattiin väliaikaisilla parakkirakennuksilla. Tilanpuute oli ankarin 1940-luvun lopulla, jolloin myös vuonna 1948 toimintansa aloittanut kunnallinen kokeilukeskikoulu toimi kansakoulun kanssa samoissa tiloissa. Vuonna 1955 keskikoulu siirtyi uudelle Tuupalan koululle.
Nelikerroksinen kivinen kansakoulu, ns. kivipuoli, valmistui vuonna 1950. Rakennuksen suunnittelivat Arkkitehtitoimisto Lappi-Seppälä ja Martas Oy. Vanha puinen kansakoulurakennus oli käytössä vuoteen 1969 saakka. Vanhan koulun tilalle valmistui matala betoninen koulurakennus, ns. tiilipuoli, vuonna 1973, jolloin Kuhmo siirtyi peruskoulujärjestelmään ja kansakoulu muuttui ala-asteeksi.
Koulun oppilasmäärä oli suurimmillaan 1970-luvulla, jolloin Kiviniemellä kävi ala-astetta yli 500 lasta. Vuonna 2018 perusopetus keskitettiin Tuupalan yhtenäiskouluun uuden puukoulun valmistuttua. Kontion koulu jäi tyhjilleen, ja tiilipuoli purettiin vuonna 2021.
Mikael Soininen (vuoteen 1907 asti Johnsson) oli Kuhmoniemellä vuonna 1860 syntynyt papin poika. Hänestä tuli kasvatustieteilijä ja poliitikko, joka vaikutti merkittävästi yleisen oppivelvollisuuden syntyyn ja kansakoululaitoksen kehitykseen. Rantaraitin Kiviniemen puoleinen osa on nimetty hänen mukaansa Mikael Soinisen poluksi.
Lisätietoa Mikael Soinisesta ja oppivelvollisuudesta: Yle.
Kuhmo-talon ja Kontion koulun välisessä puistikossa on vuonna 1994 pystytetty Veteraanien muistomerkki (J). Talvisotaan lähtevät sotilaat kokoontuivat kyseisellä paikalla vuonna 1939. Muistomerkin suunnitteli Juhani Vepsäläinen LC-Kuhmon ja LC-Kuhmoniemen toimesta. Muistomerkissä on teksti: ”Veteraaneille 1939–1944”.