5. Tapulinranta
Tapulinrantaa vastapäätä Pajakkajoen toisella puolella sijaitsee Ikolan pappila. Ikola vakiintui papin virka-asunnoksi 1750-luvulla. Kuhmoniemen seurakunta toimi vuodesta 1753 lähtien Sotkamon kappeliseurakuntana ja itsenäistyi vuonna 1856.
Ikolassa on ollut useita papin virkataloja. Vuonna 1852 pappilan nykyiselle paikalle rakennettiin uusi päärakennus, joka purettiin ja koottiin laajennettuna uudelleen vuonna 1899. Kirkkoherrat asuivat Ikolassa vuoteen 2015 asti. Pappilassa toimi myös kirkkoherranvirasto, jossa suoritettiin kirkollisia toimituksia kuten kasteita ja vihkimisiä. Vuonna 1966 kirkkoherranvirasto siirtyi Maakunnanrannan läheisyyteen valmistuneeseen seurakuntakeskukseen. 2020-luvun alussa Kuhmon seurakunta remontoi Ikolan juhla-, kokous- ja toimistotiloiksi.
Ikolan pappilassa vieraili 1830-luvulla useita kertoja suomalaisen kulttuurin keskeinen merkkihenkilö, tuolloin Kajaanin piirilääkärinä toiminut Elias Lönnrot. Hän kulki Kuhmon kautta monilla rokotus- ja runonkeruumatkoillaan, joista useat suuntautuivat rajan toiselle puolen Vienaan. Lönnrot loi sukupolvelta toiselle runolaulun muodossa siirtyneestä perinteestä Suomen kansalliseepoksen, Kalevalan, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1835. Lisää tietoa Lönnrotista ja Kalevalasta löydät Kuhmossa Kontiokadulla sijaitsevasta kulttuurikeskus Juminkeosta.
Kuvassa ovat Ikola ja pappilan silta vuonna 1886. Taiteilija Akseli Gallen-Kallela (tuolloin vielä Axel Gallén) ja hänen vastavihitty vaimonsa Mary, o.s. Slöör, matkustivat Kuhmoon häämatkallaan kesäkuussa vuonna 1890. He asuivat syksyyn asti Lentuan Lapinsalmessa tehden retkiä vienalaiskyliin, mutta vierailivat myös pappilassa, jonka vuonna 1852 rakennettu päärakennus oli tuolloin nykyistä pienempi.
Ikolan pappilan päärakennus ja puutarhaa 1910-luvulla. Tuohon aikaan puutarhat tehtiin yleensä talon takapuolelle, mutta Ikolassa puutarha sijaitsi rakennuksen edessä. 1910- tai 1920-luvulla rakennettuun 1900-luvun alun muodin mukaiseen puutarhaan kuului geometrisia hiekkakäytäviä, puita, pensaita ja kukkaistutuksia. Puutarhan pohjoisreunalle oli istutettu kuusiaita.
Piiat hoitivat puutarhan kasveja ja pitivät puutarhan käytävät kunnossa. Tikapuilla on pärekeksi, jolla poistettiin katon päreet tulipalon uhatessa
Pappilan ja kirkkorannan välille rakennettiin vuonna 1860 puinen Pappilansilta. Sitä ennen paikalla oli ollut kävelysilta. Huonokuntoiseksi käyneen sillan päässä oli 1930-luvun alussa Kuhmon ensimmäinen liikennemerkki, ”Juosten ajo kielletty”. Silta purettiin vuonna 1934, kun alemmas kosken niskaan rakennettu uusi Pajakkasilta valmistui. Vanhasta sillasta ovat edelleen jäljellä luonnonkiviset silta-arkut.
Gallen-Kallela maalasi sillasta kesällä 1890 kaksi maalausta, joista toinen, Mary Kuhmoniemen sillalla, on maalattu juhannusyönä. Gallénien Kuhmon matkaa pidetään alkusysäyksenä sittemmin karelianismiksi nimetylle taidesuuntaukselle, jossa innoitusta ja aiheita etsittiin Vienan Karjalasta.
Kuhmon kirkko
Kuhmon aiempi kirkko sijaitsi paikkakunnan vanhassa keskustassa Kuhmoniemellä, Kontiolan- ja Tönölänsalmen takana. Vuonna 1754 valmistunut pieni ristikirkko paloi vuonna 1804. Uusi kirkko päätettiin pitkällisen kiistan jälkeen rakentaa lähemmäs Ikolan pappilaa, jossa kirkolle oli enemmän tilaa kuin Kuhmoniemellä.
Jacob Rijfin suunnittelema Kuhmon kirkko valmistui nykyiselle paikalleen Markkulanmäelle vuonna 1816. Se vaurioitui talvisodan lentopommituksissa käyttökelvottomaksi, mutta korjattiin 1950-luvun alussa. Kirkossa on 1500 istumapaikkaa ja se toimii kesäisin ns. tiekirkkona. Kellotapuli on rakennettu vuonna 1862 Carl Ludvig Engelin vuonna 1831 tekemien piirustusten mukaan. Lähes 30 metriä korkeassa tapulissa on kolme kelloa.
Pappilansillan ja kirkon välisen tien pohjoispuolella oli kaksi viljamakasiinia, joiden välistä kulki Kuhmo-Sotkamo maantie. Makasiinit tuhoutuivat talvisodan lentopommituksessa vuonna 1940.
(M) Ikolan pappila (1852/1899)
(N) Kuhmon kirkko (Jacob Rijf 1816)
(O) Kellotapuli (Carl Ludvig Engel 1862)
(P) Vapaussodan sankaripatsas (1925)
Tapulinrannassa sijaitsee myös Kuhmon kaupungin ylläpitämä Pajakkasuvannon matonpesupaikka, joka on auki kesäkaudella.