Kuhmon järvet
Yleiskuvaus
Kuhmon laajat ja monipuoliset vesistöt tarjoavat kalastajalle loppumattoman määrän tutkittavaa. Lukuisten koskikohteiden ohella Kuhmossa on noin 1 500 järveä, joissa uistelija tai vieheen heittäjä pääsee kokeilemaan kalaonneaan. Suurimpia ja tunnetuimpia näistä ovat Lentua, Ontojärvi, Iiivantiira-Juttua, Lammasjärvi, Kellojärvi, Änätti ja Lentiira.
Erämaisilla, kauniilla järvillä veneitä ei pyöri ruuhkaksi asti ja ottipaikkoja riittää. Kalasto on runsasta ja vedet hyväkuntoisia sekä puhtaita. Yleisimpiä viehekalastajan saaliskaloja Kuhmon järvissä ovat hauki, ahven ja kuha, jotka kasvavat suurkalamittoihin. Osalla vesistöistä vapaa saattaa taivuttaa villi kainuulainen järvitaimen. Myös istutuksia tehdään koskien lisäksi järviin.
Vetouistelu
Uistelu on Kuhmossa ollut perinteisesti suosittu pyyntimuoto. Halutuimpia saaliita ovat kookkaaksi kasvavat kuhat, taimenet ja hauet. Suurimmat suomukyljet nousevat usein väliveteen ruokailemaan, ja oikeassa syvyydessä uiva vaappu on silloin tappavan tehokas. Tuhdimmat kuhat osaavat tunnetusti olla nirsoja, mutta syönnillä oleva suurhauki sen sijaan nousee hakemaan vieheen useammasta metristäkin.
Yhdellä vavalla saa uistella kalastonhoitomaksun maksamalla, mutta useampaa uistinta vetävä tarvitsee lisäksi vieheluvan. Kuhmon yhteisviehelupa mahdollistaa uistelun kuudella suurimmalla järvellä: Lentualla, Ontojärvellä, Iiivantiira-Juttualla, Lammasjärvellä, Kellojärvellä ja Änätillä. Luvan hinta on 60 € kattaen koko kauden. Luvan voi kohdistaa myös vain tietylle järvelle hintaan 25 €
Heittokalastus
Jigikalastus on monipuolinen ja tehokas tapa tavoittaa kalaa läpi avovesikauden, mutta tehokkaimmillaan kalastusmuoto on syksyisin ahventen parveutuessa. Jigillä pääsee koluamaan montut ja karikkojen laidat huomattavasti vetouistelua tarkemmin. Kumisella toukka- tai kalajäljitelmällä tavoitellaan useimmin ahventa tai kuhaa, mutta haukikin tarraa kiinni kohdalle osuessaan. Kuhat ja ahvenet viihtyvät monesti samoilla alueilla, joten uuden kalapaikan haravoimisen voi aloittaa vaikkapa ruskeansävyisellä noin 3-tuumaisella jigillä, joka maistuu molemmille. Kesäaikaan ahventa tavoittaa myös matalammasta vedestä, kaislikoiden ja lumpeikkojen reunalta sekä vedenalaisten karikoiden luota. Parhaiten pelittävät erilaiset lipat, pienet vaaput ja kevyesti painotetut jigit.
Kuhmon järvet ovat perustyypiltään karuja ja pitkiä kaislikkorantoja on vähemmän. Jos sopiva kasvustolahti löytyy, saattaa se sitten ollakin todellinen haukiapaja etenkin kevät-kesällä kudun jälkeen. Pienemmät hauet viihtyvät kasvuston suojassa läpi kesän, mutta vauraammat yksilöt hakeutuvat hapekkaampaan veteen säiden lämmetessä.
Heittokalastaja pääsee vesille pelkällä kalastonhoitomaksulla. Alle 18-vuotias tai yli 65 vuotta täyttänyt ei tarvitse sitäkään. Onkijan ei tarvitse raottaa kukkaroa ollenkaan, sillä onkimista ja pilkkimistä saa harjoittaa jokamiehenoikeudella.
Kalastusluvat
Kuhmon yhteisvieheluvan tai järvikohtaisen vieheluvan voi ostaa kalakortti.com-palvelusta. Lupia myy lisäksi eräliike Pääkkönen & Piirainen Kuhmon keskustassa.
Hyödyllisiä linkkejä
- Järvien syvyyskarttoihin voit tutustua esimerkiksi retkikartta.fi-palvelussa.
- Katso Kuhmon venesatamat ja veneramppien sijainnit Google Maps -palvelusta tai kuhmo.fi-sivulta.