Perinteet & tarinat
Kuhmolla on rikas historia ja tarinaperintö, joka ulottuu monille elämänalueille. Kalevalan kankailta talteen kerätyt runot ja talvisodan jättämät jäljet kertovat paikkakunnan syvistä juurista ja koetelluista vaiheista. Kuhmolainen ruokakulttuuri vaalii perinteitä, ja kalevalaiset hoitomenetelmät pitävät yllä ikiaikaista tietotaitoa.
Näiden rinnalla yksi erityisen merkittävä perinne elää edelleen vahvana: tervanpoltto – elinkeino, joka on ollut tärkeä osa Kuhmon identiteettiä kautta aikojen ja jonka taitoa vaalitaan yhä tänä päivänä.
Runolaulanta
Runolaulu, runonlaulu, vanhamittainen runous, laulurunous ja kalevalainen laulu ovat nimityksiä, joita on käytetty suomalaisesta lauluperinteestä, josta Elias Lönnrot ammensi Kalevalaansa muodon ja sisällön.
Kuhmossa sijaitseva vienankarjalaisessa Rimmin kylässä runonlaulu on elävästi muistissa. Myös vuotuisesti järjestettävä kansanmusiikkijuhla Sommelo on perinnettä ylläpitävä taho.
Kalevalainen jäsenkorjaus
Kalevalaiset perinnehoidot, kuten kalevalainen jäsenkorjaus, ovat satoja vuosia vanha tapa käsitellä kehon kudoksia pehmeästi nivelten liikeratoja hyödyntäen siten, että keho saadaan luonnolliseen tilaan, jolloin puolustukselle ei ole tarvetta. Muinoin jäsenkorjausperinteen oppiminen on tapahtunut perhepiirissä oppipoika-menetelmällä, ja taito on siirtynyt perheenjäseneltä toiselle. Kalevalaisen jäsenkorjauksen hoitoperinteen tulevaisuus näyttää vahvalta sen aktiivisen osaaja- ja käyttäjäverkoston ansiosta.
Uittoperinne ja tukkilaiskisat
Kuhmossa on pitkä historia tukin uitossa ja tukkilaisperinteissä toimeentulon lähteenä. Uittoa ei ole kuitenkaan enää 80-luvun jälkeen tarvinnut tehdä yksinomaan vesiteitse, joten uittotaito ja perinteet on muuttunut pääasiassa harrastusmuotoiseksi toiminnaksi.
Vaikkei uittoa ei enää ole, tukkilaisperinteitä esitellään tukkilaiskisoissa ja -näytöksissä, joihin osallistuvat alan harrastajat. Tärkein vuotuinen uittoperinne tapahtuma järjestetään Kuhmossa. Tapahtuman yhteydessä on paikallisen uiton perinnenäytöksiä ja tukkilaisten SM kilpailut. 2025 järjestettiin myös tukkilaisleiri.
Kilpailutoiminnan tavoitteita ovat aikaisemmin metsätyöhön oleellisesti liittyneen uittotyöperinteen säilyttäminen, uittotyössä tarvittavien taitojen esittely yleisölle kilpailun muodossa sekä harrastajien fyysisen kunnon ylläpitäminen. Monen kilpailijan tavoitteena ei ole voitto, vaan omien taitojen ja voimien koettelu.
wiki.aineetonkulttuuriperintö.fi (14.8.2025)
