Pidätkö luonnosta, kukista ja puista tai oletko kenties hortonomi, luonnontarkkailija, maisemantutkija tai romantikko? Jos vastasit johonkin näistä kyllä, voit pian löytää itsesi seuraavista Kuhmon kohteista.
Arctica Estates: Vain ryhmämatkat, varaus hyvissä ajoin etukäteen. Maksullinen sisäänpääsy. Kasveja myös mahdollisuus ostaa. Ryhmille voidaan järjestää kahvitarjoilu.
Urho Kähkösen taiteilijapuutarha ja kahvila on auki kesä- ja heinäkuun ajan lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11-17. Ryhmille, joka käsittää vähintään 10 henkeä, kahvila ja puutarha avataan myös viikolla. Ryhmävaraukset pyydetään tekemään hyvissä ajoin. Ei sisäänpääsymaksua.
Tuupalan Museon puutarhaan on vapaa pääsy. Tuupalan Museo esittelee Tuupalan talon arkea ja asukkaita1800-luvun lopulta 1960-luvulle saakka. Tuupalan Museon sisäänpääsy on ilmainen ja se on avoinna 2022 16.5. – 31.8. ma – pe 10 – 16.
Jauhovaaran Arboretum: Avoin puulajipuisto kaikille kävijöille. Ilmainen puulajipuisto on Metsähallituksen ylläpitämä.
Arctica Estates, Villa Cone Beach ja upea puutarha
”Tiedän, että tällaista puutarhaa ei ole muualla Kainuussa”, sanoo Timo Niskanen, kuhmolaisen Arctica Estates:n yrittäjä.
Niskasen ja hänen vaimonsa puu- ja koristekasvilajitelmaa on verrattu yliopistojen kasvitieteellisiin puutarhoihin, koska erilaisia kasveja on niin paljon, 200 puuvartista ja satoja koristekasveja.
25 vuotta sitten Niskaset istuttivat Kuhmolaiseen pihapiiriin omenapuita, jonka jälkeen puista kiinnostunut Timo halusi istuttaa myös muita puita kauniille maa-alueelle. Alue on aivan järven rannassa. Timon vaimo puolestaan oli tykästynyt koristekasveihin.
”Moni on ihmetellyt, kuinka olemme saaneet eri kasvit kasvamaan näin pohjoisessa. Pitkään maassa oleva lumi suojaa kasveja, etelämpänä kasvit saattavat kärsiä roudan aiheuttamista olosuhteista,” Niskanen sanoo.
Niskasen mukaan puutarhaa kiertäessä saattaa hyvinkin vierähtää neljä tuntia, jos vierailija haluaa tutkia ja valokuvata kasveja rauhassa. Timo ja hänen vaimonsa ovat suunnitelleet puutarhan niin, että kaikki ei ole heti nähtävillä, vaan kulkiessaan löytää yllättäen uuden osion.
Puutarha ei ole esteetön, mutta pyörätuolilla pääsee liikkumaan. Käytävät ovat leveät liikkumista varten. Osa poluista on sora- ja hiekkapintaisia.
Vanhan Pihlajan taidekahvila ja puutarha
Pohjois-Kuhmossa Kostamustien varressa Kuusamonkylällä toimii Vanhan Pihlajan taidekahvila. Kahvilassa voi viettää kesäpäivää viikonloppuisin maalais- ja vaaramaisemassa. Kahvila toimii kuvataiteilija Urho Kähkösen kodin ja ateljeen yhteydessä vanhassa hirsitalossa, joka sisustettu antiikkiesineillä.
Kahvilarakennuksen ympärillä on puutarha, joka käsittää perennatarhan, pienen rosarion eli ruusutarhan ja puulajipuiston, yhteensä hehtaarin verran hoidettua puistoaluetta. Puutarha-alue on voittanut Kainuun alueellisen Vuoden maisemateko-kilpailun vuonna 2015.
Lisäksi alueella kasvihuone, jossa voi istahtaa ihastelemaan ruukkupuutarhaa. Lapsille ohjelmanumerona on alueella laiduntavien lampaiden rapsutus ja syöttäminen, lisäksi kanojen ja ankkojen touhujen katselu. Navetan vintillä voi tehdä löytöjä antiikkikirpputorilta.
Kesäkahvilassa noin 25 asiakaspaikkaa. Kahvilassa tarjolla kahvin ja muun juotavan lisäksi vaihtuva kakkuvalikoima, jäätelöä ja pientä suolaista syötävää. Kahvilassa on myös Urho Kähkösen taidenäyttely.
Vanhan Pihlajan taidekahvila ja puutarha
Kostamustie 2210, Kuusamonkylä
puh. 050 505 0748
Tuupalan museon puutarha
Pihapuutarhassa kasvaa pihlajia, koiranheisipuita, ruusuja, vuorenkilpiä, palavaa rakkautta ja särkynyttä sydäntä. Varsinaisen puutarhan takana sijaitsee Tuupalan koirien hautausmaa.
Päärakennuksen takana oli ja on talon varsinainen puutarha. Puutarhassa kasvavat vuonna 1880 istutetut lehtikuuset, sembramännyt, pihtakuuset, koiranheisipuut, pihlajat, tuomet ja katajat. Monivuotisia kukkia ovat kullero, iiris, ruskolilja, tarhapäivänlilja, vuohenjuuri, akileija ja kielo. Puutarhaa kiertää geometriskuvioinen hiekkakäytävä. Puutarhassa oli myös istuimia.
Pihapuutarhassa kasvaa pihlajia, koiranheisipuita, ruusuja, vuorenkilpiä, palavaa rakkautta ja särkynyttä sydäntä. Varsinaisen puutarhan takana sijaitsee Tuupalan koirien hautausmaa.
Päärakennuksen takana oli ja on talon varsinainen puutarha. Puutarhassa kasvavat vuonna 1880 istutetut lehtikuuset, sembramännyt, pihtakuuset, koiranheisipuut, pihlajat, tuomet ja katajat. Monivuotisia kukkia ovat kullero, iiris, ruskolilja, tarhapäivänlilja, vuohenjuuri, akileija ja kielo. Puutarhaa kiertää geometriskuvioinen hiekkakäytävä. Puutarhassa oli myös istuimia.
Tuupalassa kasvaa seuraavia ruusuja: suviruusu Rosa ”poppius”, kurttulehtiruusu Rosa rugosa, neuvoksenruusu Rosa x spaethiana, juhannusruusu Rosa pimpinellifolia ”Plena”, kirkonruusu Rosa Francofort sekä papulanruusu Rosa ”Staffa”.
Keittiön päädyssä olivat talon mansikkamaa, viinimarjapensaat, kasvimaa ja kellarit. Kellareista yksi oli jääkellari, jonne jäät kuljetettiin kevättalvella. Toinen kasvimaa oli aitta-halkovajan takana. Puutarhan takana oli koirien hautausmaa.
Perinteisesti Tuupalassa on ollut pystykorvakoiria. Lahja Kainulainen saapui vuonna 1934 Vilppulasta Tuupalaan ja toi mukanaan Purre-koiran. Purre oli talvisodan aikana evakossa Lahjan mukana, vaikka eläimiä ei olisi saanut ottaa mukaan. Purre oli lopuksi kuuro ja hyvin vanha ja sillä oli myös Vinski-pentu. Purre jäi postiauton alle 1940-luvun puolivälin jälkeen ja koira haudattiin puutarhaan.
Koirat nukkuivat päärakennuksessa koiransängyssä muun muassa ruokasalissa uunin eteläpuolella ja emännän kamarissa. Kun koirat olivat sairaita, pidettiin niiden sänkyä ihmisten sängyn vieressä. Taru nukkui Uuno-pojan huoneessa tai salin nurkassa. Taru-bokseri kuoli noin 3 -vuotiaana keuhkorepeytymään. Lahja Kainulainen vei Tarun Helsinkiin Valtion hevossairaalaan, jossa se kuoli. Tuhkauurnaa (päällä koiraveistos) säilytettiin pitkään isännän huoneen korkean kirjahyllyn päällä. Tarun tuhka haudattiin puutarhaan suurimpaan pyöreään kukkapenkkiin.
Tuupalan koirien hautausmaa sijaitsi Tuupalan varsinaisen puutarhan takana, lähellä Hyryntietä. (Hyryntien ja kellarien välissä). Puuseppä Priimus Niskanen valmisti koirille puuarkut.
Tervatie 1
Avoinna 2022 16.5. – 31.8. ma – pe 10 – 16.
Jauhovaaran arboretum
Jauhovaaran historia on vaara-asutusalueen historiaa ja se on vuodesta 1894 lähtien ollut metsänvartijatilana. 1950-luvulla Jauhovaaran talo muuttui metsäteknikon virka-asunnoksi.
1990-luvun alkupuolella Metsähallitus remontoi sen edustavaksi vuokrakämpäksi. Jauhovaaralla kiertelevä retkeilyreitti rakennettiin jo vuonna 1977, ja siitä onkin tullut yksi Kuhmon tunnetuimmista lyhyistä retkeilyreiteistä.
Jauhovaaralla on aikoinaan ollut pieni taimitarha, jossa kasvatettiin kuusen, männyn ja koivun ohella ulkomaalaisia puulajeja. Vuosina 1936-1942 piha-alueen lähistöön istutettiin ulkomaalaisia havupuulajeja, jonkin verran sen jälkeenkin. Viimeisimmät istutukset on tehty 1990-luvulla.
Alueelle on istutettu lehtikuusta, douglaskuusta, engelmannin kuusta, pihtakuusta, mustakuusta, valkokuusta, murrayn eli kontortamäntyä ja sembramäntyä. Kauniita puita ihaillessa voi vaikka pitää evästauon perheen kanssa tai yksin.
Puut on istutettu selkeän piirroksen mukaisesti, jokainen puulaji omana ryhmänään, joko pieninä metsiköinä tai kujapuina teiden ja polkujen varsilla. Muutamia yksittäisiä puita on istutettu myös pihapuiksi. Puiden istutuksesta vastasivat pääasiassa metsänvartija Juho Lukkari sekä hänen poikansa, metsäteknikko Kusti Lukkari. Välillä puistikko oli huonolla hoidolla. Erityisesti viime vuosina metsiköitä on pyritty hoitamaan, jotta ne säilyisivät elinvoimaisina mahdollisimman pitkään.
Käytä navigaattorissa osoitetta Välivaarantie 164, Kuhmo
Kysy lisää: Kuhmon luontokeskus Petola
- Puh. 020 6396 380 ja 040 825 6060
- petola@metsa.fi