Kuhmolaisessa arkkitehtuurikohteissa riittää nähtävää ja koettavaa. Kuhmolle omintakeista on vahva puuosaaminen, josta taidonnäytteenä muun muassa Tuupalan koulu, joka on valmistettu paikallisesta CLT-levystä ja on ensimmäinen massiivipuuelementtitekniikalla valmistettu koulu Suomessa. Koska puukoulu on ensisijaisesti oppimisympäristö, kannattaa vierailla esimerkiksi seuraavissa arkkitehtuurikohteissa:
Kuhmo-talo
Suosittelemme käyntikohteeksi Kuhmo-taloa, joka on paras ihmisen ja kulttuurin kohtaamispaikka. Sen sijainti ja arkkitehtuuri korostavat yhteyttä luontoon. Lentua-salissa seinät ovat Kainuun mäntyä, jota on lautana käytetty peräti 60 kilometriä. Myös seinän kiviaines on läheltä, se on Suomussalmen vuolukiveä, kuten muutkin talon kivipinnat.
Kaupunginkirjasto
Kuhmon kaupunginkirjasto on kansainvälistä huomiota saavuttanut, arkkitehtuurisesti merkittävä rakennus. Pajakkajoen varrella sijaitseva kirjasto on suosittu käyntikohde. Siellä sijaitsee myös matkailuneuvonta.
Juminkeko
Juminkeko edustaa uutta suomalaista puuarkkitehtuuria. Juminkekoa ympäröi 24 hirsipilaria, jotka kannattelevat kahteen suuntaan lappeellaan olevaa turvekattoa, jossa kasvaa kainuulainen puolukkakanervikko. Talon ulkoseinät puusäleikköineen on käsitelty tervan ja pellavaöljyn sekoituksella. Hirsirakenteisen auditorion seinät ovat käsin piilutut. Pääsisäänkäynnin portaat sekä aulan ja ulkoterassin lattiat on rakennettu pystypuusta. Juminkeon vieressä voit huomata myös arkistorakennus Koppasen, jota voi pääsääntöisesti ihastella ulkopuolelta. Koppanen nollaenergiatalo, joka on rakennettu massiivipuisista kuhmolaisista, paikallisen tehtaan CLT-levyistä.
Hotelli Kalevala
Hotelli Kalevalan omintakeisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Ilpo Väisänen ja se on rakennettu Kalevala-eepoksen Kokko-linnun muotoon. Hotelli on ainutlaatuinen maailmassa ja Museovirasto on julistanut rakennuksen SR-kohteeksi (=suojattu rakennus).
Kuhmon kirkko
Kuhmon kirkko on rakennettu vuonna 1816 ja ristikirkko heijastelee uusklassista tyyliä. Kellotapuli valmistui vuonna 1862 Carl Ludvig Engelin piirustusten mukaan. Talvisodan pommituksissa kirkko vaurioitui käyttökelvottomaksi mutta se korjattiin nykyiseen asuunsa vuonna 1985.
Tulossa kesällä 2024! Kuhmon puinen torilava
Aalto-yliopiston arkkitehtuuriopiskelijat suunnittelevat ja rakentavat arkkitehtonisesti merkittävän puisen torilavan Kuhmon keskustaan ja se on valmis kesäkuun alussa. Se rakennetaan kuhmolaisesta puusta ja se tulee toimimaan kesäisenä tapahtumapaikkana ja kokoontumiskohteena. Kannattaa siis ehdottomasti tulla tutustumaan myös kesällä!
Lue lisää torilavaprojektista täällä>>