UNESCO:n kirjallisuuskaupunki & Kalevala
Kainuun maakunnan itäpuolella sijaitseva Kuhmo on kokoaan suurempi kulttuurikaupunki. Jo aikaisemmin kaupunki tunnettiin ympäri maailman heinäkuisesta Kuhmon kamarimusiikki -festivaalista. Vuodesta 2019 lähtien Kuhmo on myös ollut osa UNESCO:n Luovien kaupunkien verkostoa – ainoana kirjallisuuskaupunkina Suomessa. Kaikkiaan verkostoon kuuluu 42 jäsenkaupunkia ympäri maailman.
Kalevala
”Otsoseni, ainoiseni, mesikämmen, kaunoiseni!
Lyöte maata mättähälle, kaunihille kalliolle,
hongat päällä huojumassa, kuuset päällä kuulumassa!
Siinä, otso, pyörteleite, mesikämmen, käänteleite,
kuni pyy pesänsä päällä, hanhi hautomaisillansa!”
Kuten tässä Kalevalan runossa, myös Kuhmossa on kautta aikain lepytelty karhua. Kontio kuuluu vahvasti edelleenkin Kuhmoon kuten Kalevalakin. Voisi sanoa, että Kuhmo henkii Kalevalaa ja Kuhmossa on Kalevalan taika. Taian aistii, kun maltat viipyä Kuhmon luonnossa kotvasen – kävelet suolla ja näet yhtäkkiä valtavasarvisen uljaan peuran syömässä suon kasveja; tai kun istahdat kannolle syömään eväitä, niin pöllö lennähtää läheiselle puunoksalle – kuin tullakseen kertomaan viestiä Kalevalan mailta. Tai Hiiden hirvi – miltä se kenties näyttäisi? Kuhmolla on osuutensa myös Kalevalan syntyprosessiin ja karelianismi alkoi Kuhmosta.
Kaikkiaan neljällä runonkeruumatkallaan Lönnrot kulki Kuhmon kautta. Ensi käynnillä hänen saaliinaan oli mavon luku eli käärmeenloitsu. Sitä ei Suomesta ole mistään tallennettu niin paljon kuin Kuhmosta. Kolmannella runonkeruumatkallaan vuonna 1832 Lönnrot kävi ensi kerran Vienan puolella. Paluumatkallaan sieltä Vartiuksen Lehtovaaran kautta hän kohtasi kuhmolaisen erämaa-asujan Huutoahon ukon, jolta hän sai mielenkiintoisen kertomuksen lähiseudulla asuneesta karjalaisesta sankarirosvosta Vornasta. Tästä kertomuksesta Lönnrot muokkasi erään Suomen kirjallisuuden ensimmäisistä novelleista. Seuraavalla runomatkallaan Lönnrot kulki Rimmin kylässä sijaitsevan myyttisen Kultalähteen ohi, josta Kristfried Ganander kertoo jo vuonna 1789 ilmestyneessä kirjassaan Mythologia Fennica.
Osan Kalevalan viimeistelytöistäkin Lönnrot teki Kuhmossa. Marraskuussa 1834 Kuhmoon tekemänsä virka- ja runonkeräysmatkansa päätteeksi hän allekirjoitti Kalevalan viimeisen kolmanneksen käsikirjoituksen Kuhmon pappilassa.
Karelianismi alkoi Kuhmosta, kun nuori taiteilija Akseli Gallen-Kallela tuli sinne häämatkalleen, mutta samalla etsimään “todellisuusaineksia” ja detaljitutkimuksia Kalevala-maalauksiaan varten. Kuhmon Rimmin kylästä Gallen-Kallela löysi vienalaisen kulttuuripiirin ja Väinämöisen mallikseen Rimmin talon isännän Elias Ahtosen, joka paremmin tunnetaan nimellä Rimmin Uljaska. Hän on suomalaisten sieluun lujasti painautunut Väinämöisen hahmo.
Ei ole sattumaa, että Kuhmossa sijaitsee kansallinen Kalevala-keskus Juminkeko. Sieltä saa Kalevalaan liittyvää tietoa ja elämyksiä. Juminkeossa on maailman laajin Kalevala-kokoelma ja paljon muuta nähtävää ja koettavaa.
Juminkeko toivottaa lämpimästi tervetulleeksi niin ensikertalaiset kuin konkaritkin. Kaikille on mielenkiintoista tarjottavaa.
Mikä tekee Kuhmosta kirjallisuuskaupungin?
Erityisen suuri ylpeydenaihe on Kuhmon yhteys Suomen kansalliseepos Kalevalan syntyyn. Kun Elias Lönnrot kulki runonkeruumatkoillaan Vienan Karjalassa, toimi Kuhmo majapaikkana reitin varrella.
Nykyään Kalevalan perintö on tärkeä osa kuhmolaista identiteettiä, ja kansalliseepoksen vaikutus näkyykin Kuhmossa monin tavoin. Kalevalan historiaan, karelianismiin, ja karjalaiseen kulttuuriperinteeseen pääsee tutustumaan Kuhmon Kulttuurikeskus Juminkeossa. Kulttuurikeskuksessa järjestetään ympäri vuoden erilaisia taidenäyttelyitä ja kulttuuritapahtumia.
Juminkeon arkistorakennus Koppasessa sijaitsee myös Kuhmon kirjallisuuskaupunki-toimisto. Kalevalan silta UNESCO:on -hankkeen kautta kehitetään käytännön City of Literature -toimintaa, joka nostaa esiin Kalevalaa ja kuhmolaista nykykirjallisuutta. Työtä tehdään sekä paikallistasolla että maailmalla, yhteistyössä kansainvälisen UNESCO:n kirjallisuuskaupunkien verkoston kanssa. Tavoitteena on, että ajan mittaan yhä uudet kirjallisuuden ystävät pääsevät nauttimaan Kalevalasta ja kuhmolaisesta nykykirjallisuudesta, sekä erilaisista kirjallisuustapahtumista.
Kalevala vaikutteita
Kalevala-vaikutteita voi löytää monesta paikasta. Kuhmon keskustan liiketilojen ikkunoista voi puolestaan löytää lasten tekemiä Kalevala-aiheisiin piirroksia. Musiikkijuhla Sommelo tarjoilee kävijöille monipuolisen kattauksen kansanmusiikkia, johon kuuluu myös runolauluesityksiä. Joutsentanssi Kuhmo Dance Festival puolestaan hyödyntää kansalliseepoksen tarinoita esitysten inspiraation lähteenä.
Vieraile myös Pajakkakosken rannalla sijaitsevassa Ikolan pappilassa, jossa Lönnrot ja Akseli Gallen-Kallela vaimoineen yöpyivät matkoillaan Kuhmoon ja Vienaan. Vienankarjalaiseen tarina- ja kulttuuriperinteeseen pääsee tutustumaan myös Uljaskan Pirtillä.
Yksi tärkeistä Kuhmolaisen kirjallisuuskulttuuritarjonnan tarjoajista on Pajakkakosken rannalla sijaitseva Kuhmon kaupunginkirjasto. Siellä järjestetään lukupiirejä, kirjaesittelyitä, satutuokioita ja muita tapahtumia, joihin ovat tervetulleita niin paikalliset kuin matkalaisetkin. Vuonna 2021 kirjasto toimi niin ikään yhtenä Kainuun kirjamessujen suunnittelijoista, sekä niiden tapahtumapaikkana. Sieltä löytyy myös matkailuneuvontaa vierailijoiden tarpeisiin.
Lämpimästi tervetuloa tutustumaan kirjallisuuskaupunki Kuhmoon! Lisätietoja ajankohtaisista tapahtumista ja projekteista löydät myös kirjallisuuskaupungin verkkosivuilta osoitteesta https://www.kirjallisuuskaupunki.fi.
Sinua saattaisi kiinnostaa
Matka menneisyyteen – kanteleensoittoa Kuhmossa
Kiinteistöosakeyhtiö Kuhmon kulttuuritalo Koulukatu 1, 88900 Kuhmo Tutustu
