Jämäksen kasarmi, valokuvaaja Veikko Kanninen. Kuva Kuhmon Talvisotamuseo.

Jämäksen kasarmialue

Kuhmon Rajakomppanian kasarmialue Jämäksessä valmistui vähän ennen talvisotaa. Sen tilat mahdollistivat talvisodan aikana joukkojen perustamisen, johtamisen ja huoltamisen. Jatkosodan aikana kasarmialueella toimi Päämajan kaukopartio-osasto Marttina.

Jämäksen vanha kasarmirakennus, jossa toimii nykyään hoivakoti. Kuva Lassi Piirainen.

Jämäksen kasarmialue

Kasarmialue rakennettiin vuosina 1934-38. Kuhmon Rajakomppania, eli Kainuun Rajavartioston 2. Komppania (2./KR) muutti Jämäkseen 15. huhtikuuta 1937. Kasarmilla oli kirjoilla vuonna 1939 henkikirjojen mukaan 69 rajamiestä. Tämän lisäksi rajamiehiä oli itärajan läheisyydessä kenttävartioasemilla.

Kasarmialueella toimi ylimääräisten harjoitusten (YH) aikana Kuhmon Harjoituskeskus, jossa perustettiin sodan ajan joukot. Talvisodan aikana alue toimi suomalaisten joukkojen huoltokeskuksena. Alueella sijaitsivat talvisodan aikana myös Kuhmon suunnan joukkojen johtamispaikat. Joukkoja johti ensin jääkärieverstiluutnantti Frans Ilomäki (Ryhmä Ilomäki) esikuntineen ja tammikuun 1940 lopulta alkaen jääkärieversti Hjalmar Siilasvuo (9. Divisioona) esikuntineen. Jämäksen kasarmialueella oli mm. keittiö, miehistötiloja, vaatevarasto, pyykkitupa ja sauna.

Jatkosodan aikana kasarmialue oli rajajoukkojen ja Päämajan kaukopartio-osastojen (Erillinen pataljoona 4) käytössä.

Nykyisin vanhan kasarmin tiloissa toimii hoivakoti.

Päämajan kaukopartio-osastot Kuhmossa jatkosodan aikana

Päämajan kaukopartio-osastojen (myöhemmin Erillinen pataljoona 4) tukikohdat olivat jatkosodan aikana Kuhmon alueella Jämäksessä ja Paloniemessä (Jämäksestä noin 8 km länteen). Paloniemeen oli rakennettu välirauhan aikana asevelvollisten koulutusta varten ns. korpivaruskunta, joka tyhjeni jatkosodan alettua.

Osasto Marttina (myöhemmin pataljoonan 3. Komppania) oli Kuhmon alueella jo jatkosodan alussa toteuttamassa tiedustelua Rukajärven, Uhtuan ja Kiestingin suunnalla. Osasto Marttina majoittui ja toimi rajakomppanian tiloissa Jämäksessä.

Osasto Vehniäisen (myöhemmin pataljoonan 1. Komppania) pääosat siirtyivät Syväriltä Kuhmon Paloniemeen 11. marraskuuta 1943. Puna-armeijan suurhyökkäyksen alettua Karjalan kannaksella kesällä 1944, siirtyi 1. Komppania kokonaisuudessaan Rautjärvelle 15. kesäkuuta 1944 mennessä.

Suomalaisten kaukopartiotoiminta sitoi huomattavan määrän vihollisen voimia selustan varmistustehtäviin. Vihollisen selustassa toteutetut hävitystehtävät haittasivat vihollisen toimintaa. Kaukopartioiden tärkein merkitys oli kuitenkin niiden antamissa tiedustelutiedoissa, joista osa vaikutti suoranaisesti eri johtoportaiden päätöksiin.