Kuva suomalaisten asemista motissa olevan Puna-armeijan asemiin päin. Kuva on otettu rauhan tulon jälkeen 14.3.1940. SA-kuva.

Luvelahti läntinen motti ja muistomerkki

Luvelahden alueelle syntyi suomalaisten vastahyökkäykseen liittyen kolmoismotti. Suomalaiset joukot onnistuivat valtaamaan sen keskimmäisen ja itäisen osan. Läntisen osan valtausyritys käynnistyi 12. maaliskuuta illalla. Seuraavana päivänä klo 11:00 alkanut rauha pelasti motissa olevat joukot ja saarretun divisioonan johdon.

Luvelahden kolmoismotin syntyminen ja mottitaistelut

Luvelahden alue jäi suomalaisten saarrostamaksi tammikuun lopussa 1940 käynnistyneen hyökkäyksen johdosta. Jalkaväkirykmentti 27 katkaisi tien Saunajärven itäpuolella ja Osasto Ruotsalo Luvelahden länsipuolella. Myöhemmin majuri Yrjö Hakasen johtama Jalkaväkirykmentti 65:n ensimmäinen pataljoona (I/JR 65) katkaisi vielä tien Luvelahden ja Kannaksen talon välissä (Kaakkurilammen kohdalla).

Luvelahden motti jakaantui vähitellen suomalaisten painostuksesta johtuen kolmeen osaan, jotka saivat nimet Läntinen motti, Esikuntakukkula ja Itäinen motti. Suomalaiset saivat vallattua Esikuntakukkulan 3. maaliskuuta ja itäisen motin 8. maaliskuuta. Tämän jälkeen alkoivat valmistelut Läntisen motin valtaamiseksi. Sitä kutsuttiin myös ”Kenraalimotiksi”, koska 54. Vuoristodivisioonan komentajan tiedettiin olevan siellä. Motti oli halkaisijaltaan noin 300-400 metriä ja sen puolustus perustui useisiin syvyyteen porrastettuihin tulipesäkkeisiin. Motissa oli arviolta noin 1 000 sotilasta divisioonan esikunnasta, Vuoristojalkaväkirykmentti 118:sta ja Kenttätykistörykmentti 86:sta sekä molempien rykmenttien komentajat.

Kuva suomalaisten asemista motissa olevan Puna-armeijan asemiin päin. Kuva on otettu rauhan tulon jälkeen 14.3.1940. SA-kuva.

Osasto Murole sai tehtävän vallata Luvelahden läntinen motti. Hyökkäysjoukoksi oli koottu viisi vajaata komppaniaa ja yksi konekiväärikomppania. Hyökkäys suunnattiin lännestä ja sen painopiste oli tien eteläpuolella. Hyökkäyssuunnassa oikealla hyökkäsi komppania Elsinen ja vasemmalla komppania Korhonen. Tämän osan reservinä oli komppania Saikku. Tien pohjoispuolella hyökkäsi komppania Taurila. Koko osaston reservinä oli komppania Rainola.

Motissa olevia pesäkkeitä tuhottiin suorasuuntaustulella 11. ja 12. maaliskuuta aikana. Kahden tykistöpatterin ja yhdeksän kranaatinheittimen tulivalmistelu alkoi 12. maaliskuuta klo 17:00. Hyökkäyshetki oli samana iltana klo 19.30. Hyökkäys eteni lähitaisteluun, mutta ratkaisuun ei päästy. Lähitaistelu jatkui koko yön.

Pohjois-Suomen Ryhmän esikunta käski 13. maaliskuuta klo 07.30 keskeyttää hyökkäyksen klo 11:00 alkavasta rauhasta johtuen. 9. Divisioonan esikunta välitti käskyn hyökkäysjoukoille klo 08.50 ja tieto saavutti etulinja jossakin paikoin vasta hieman ennen klo 11:ta.

Luvelahden muistomerkki

Luvelahden läntisessä motissa sijaitsevan kaatuneiden neuvostosotilaiden muistomerkin on suunnitellut rakennusmestari Arvo Rissanen.

Sen pystytti Suomi–Neuvostoliitto Seura. Hanketta tukivat Suomen Sisäministeriö ja Oulun lääninhallitus.

Muistomerkki on paljastettu 6. syyskuuta 1970.

Kohde on saavutettavissa hyvin. Autolla pääsee kohteen vieressä olevalle P-paikalle.
Linja-autolle on tilaa vain päätien varressa olevalla levikkeellä (Saunajärventie 845).
Osoite: Kähköläntie 8, 88900 Kuhmo.