Mottia tutkitaan Kuhmossa rauhan tulon jälkeen 14. maaliskuuta 1940. SA-kuva.

Paloahon motti

Suomalaiset joukot käynnistivät Kuhmossa vastahyökkäyksen tammikuun lopussa 1940. Sen seurauksena Saunajärventien varteen syntyi vähitellen kymmenen erikokoista mottia. Ennen sodan päättymistä vain neljä näistä moteista ehdittiin tuhoamaan, joista yksi on Paloahon entisöity motti

Puna-armeijan vainajien muistokivi. Kuva Lassi Piirainen.

Talvisodan motti ja muistomerkki Paloahossa

Löytövaaran länsilaidalla, Paloahossa, sijaisi yksi suomalaisten saartama mottitukikohta. Suomalaiset joukot valtasivat motin 11.-12. helmikuuta 1940. Taistelun seurauksena tukikohdan luhistuneista majoituskorsuista muodostui puna-armeijan sotilaiden hautapaikka. Motin tuhoaminen ja siihen liittyvät taistelus on selvitetty tarkemmin paikan päällä olevassa infotaulussa.

Tukikohdan rakenteista yksi korsu ja kaksi konetuliasepesäkettä rakennettiin uudelleen tien pohjoispuolella Kuhmon kaupungin toimesta vuosina 1998–1999.

Paikalle on perustettu aidattu hautausmaa, jonka yhteyteen on pystytetty muistokivi laattoineen vuonna 1985. Hautausmaalle on myöhemminkin haudattu kentältä löytyneitä puna-armeijan sotilaiden jäämistöjä. Vuonna 2012 hautausmaalle haudattiin 15 kaatuneen jäänteet, jotka oli tuotu Kuhmon Hietaperästä ja Suomussalmen Hulkonahosta.

Venäjän Sotahistoriallinen seura on pystyttänyt Paloahoon uuden muistomerkin Arkangelissa perustetun 9. Hiihtopataljoonan muistoksi. Kyseessä oli yksi Dolinin hiihtoprikaatin hiihtopataljoonista. Hauta-alueelle haudattiin 23 hiihtopataljoonan sotilasta. Muistomerkki on paljastettu 24. toukokuuta 2019.

Puna-armeijan hiihtopataljoonien perustaminen aloitettiin ylijohdon käskyllä joulukuussa 1939. Sotavankitietojen mukaan perustaminen tapahtui 31. joulukuuta 1939 – 12. tammikuuta 1940. Pataljoona kuljetettiin 15.-19. tammikuuta junalla Vienan Kemiin.

Seuraavaksi se kuljetettiin autoilla Uhtuan kautta Vuonniseen. Sieltä pataljoona jatkoi hiihtäen rajalle. Pataljoonan komentaja kapteeni Lushanov ja politrukki kaatuivat taistelussa, ilmeisesti 13. helmikuuta. Pataljoonan pääosa tuhoutui taistelussa Kesselin alueella 14.-16. helmikuuta.