Veteraanimuistomerkki

Talvi- ja jatkosodan joukkojen perustaminen

Vuodesta 1934 alkaen joukkojen perustamisesta (liikekannallepanosta) vastasi aluejärjestelmä. Kainuussa aluejärjestelmää johti Kainuun Suojeluskuntapiiri. Kuhmossa joukkojen perustaminen oli Kuhmon Suojeluskunnan vastuulla, jonka keskeinen toimipaikka oli Suojeluskuntatalo Korpilinna. Talo sijaitsi nykyisen Hotelli Kainuun paikalla.

Lokakuussa 1939 käynnistettiin ylimääräiset harjoitukset, jotka olivat eräänlainen peitenimi todelliselle liikekannallepanolle. Kuhmoon muodostettiin Kuhmon Harjoituskeskus (KuHK), jonka tehtävänä oli perustaa ja kouluttaa Erillinen pataljoona 14, Ilmavalvontakeskus ja 39. Sotasairaala. Erillinen pataljoona 14 perustettiin Kuhmon rajavalvonnasta vastanneen Kainuun Rajavartioston 2. komppanian rungolle, jota täydennettiin reserviläisillä. Reserviläisiä astui palvelukseen niin paljon, että em. joukkojen lisäksi voitiin perustaa Erillinen komppania Kaasila. Yksiköstä käytettiin myös nimeä Täydennyskomppania Kaasila. Kuhmon harjoituskeskuksen perustamien joukkojen kokonaisvahvuus oli 1 738 henkilöä.

Jatkosodan alla liikekannallepano käynnistettiin 17. kesäkuuta 1941. Kuhmossa perustettiin 15. Rajajääkärikomppania (15.RajaJK) ja osa Jalkaväkirykmentti 31:n (JR 31) joukoista.

Reserviläisten hälyttäminen

Ennen talvisotaa reserviläisten hälyttämiseen käytettiin lähialueen suojeluskuntalaisia. Jokaiselle annettiin oma alue, jonne piti lähteä viemään liikekannallepanokutsuja. Kauemmille alueille hälyttäjät saivat autokyydin, mutta paluu piti yleensä tehdä kävellen.

Suojeluskuntalaiset jakoivat kutsuja suojeluskuntapuvussa, kivääri ja patruunat mukana. Jos isäntä ei ollut paikalla, niin kutsu piti todistettavasti jättää taloon.