Dolinin Hiihtoprikaatin tuhoaminen Kuhmossa on yksi erikoisimmista talvisodan tapahtumista, johon liittyy paljon erilaisia tarinoita. Merkittävin syy prikaatin tuhoutumiseen oli todennäköisesti sen komentajan, eversti Dolinin kaatuminen jo taistelun alkuvaiheessa. Sää oli suomalaisten puolella, sillä lämpötila laski kiivaimman taisteluvaiheen aikana noin 20 pakkasasteeseen.
Puna-armeija alkoi perustaa hiihtojoukkoja vuoden 1939 lopusta alkaen ja hiihtotaitoisia joukkoja saatiin muodostettua yhteensä noin 46 000 miestä. Dolinin Hiihtoprikaatin komentajana oli eversti Vjatsheslav Dmitrievitsh Dolin. Hän oli syntynyt Moskovassa 1901 ja osallistunut Venäjän sisällissotaan. Hän suoritti upseerinopintonsa Moskovan jalkaväkikoulussa ja toimi eri sotatoimiyhtymien tykistökomentajana ennen talvisotaa.
Dolinin Hiihtoprikaati koottiin 8. helmikuuta Suomen rajan läheisyydessä kolmesta hiihtopataljoonasta sekä NKVD:n komppaniasta. Sotavankitietojen mukaan prikaatin tehtävänä oli hyökätä suomalaisten selustaan Kiekinkosken suunasta, lyödä hajalle 54. Vuoristodivisioonaa piirittävät suomalaiset ja jäädä sitten divisioonan avuksi. Hiihtoprikaatin hyökkäystä tukivat ilmavoimat, joiden kautta myös yhteydenpito oli järjestetty radioilla. Hyökkäyksen tukemiseen valmistauduttiin käyttämään myös yhtä jalkaväkirykmenttiä ja muita hiihtojoukkoja. Koko operaatioon koottujen joukkojen vahvuus oli yhteensä noin 5 500 sotilasta.
Ensimmäiset havainnot prikaatin kärkipataljoonasta saatiin Hukkajoella jo 2. helmikuuta 1940. Hiihtoprikaatin päävoimat yhtyivät 8.-9. helmikuuta ja suomalaiset etujoukot irtaantuivat Hukkajoelta Kiekinkoskelle 11. helmikuuta. Prikaati hyökkäsi ilmavoimien tukemana useita reittejä Kiekinkoskelle seuraavana aamuna ja osasto Kekkonen joutui irtautumaan. Hiihtoprikaatin komentaja kaatui samana aamuna, josta saatiin varmistus siepatusta radiosanomasta. Hänen kuolemastaan on useita eri versioita, joiden todenperäisyys on vielä toistaiseksi avoin.
Hiihtoprikaati katkaisi suomalaisten huoltotien Kesselin pohjoispuolella 13. helmikuuta. Jalkaväkirykmentti 27:n huolto piti puoliaan saarrettuna Kesselin eteläpuolella 14. helmikuuta saakka, jolloin alueelle saatiin yhteys pohjoisesta. Prikaatin kärkipataljoona eteni Vetkon kannakselle, jossa se tuhoutui suomalaisten vastahyökkäyksessä 14. helmikuuta aikana.
Hiihtoprikaati ei päässyt jatkamaan etenemistään kohti Luelahtea, vaan se tuhottiin Kesselin länsipuolella 15. – 16. helmikuuta välisenä aikana. Puna-armeija luopui lisäjoukkojen käytöstä, koska Dolinin hiihtoprikaatin etenemisestä ei saatu enää tietoja. Samaan aikaan Saunajärven tien molemmin puolin edenneet hiihto-osastot palasivat takaisin kärsittyään merkittäviä tappioita.
Noin 1800-miehisestä hiihtoprikaatista tuhottiin Kesselin ja Vetkon alueilla nelipäiväisissä taisteluissa arviolta 1500 miestä. Vankeja saatiin 66 ja 13 on tiettävästi päässyt mottiin. Noin 50 arvioidaan pelastetun lentokoneilla. Ratkaisutaistelun jälkeen seuranneissa partiotaisteluissa kaatui vielä noin 200 vihollista ja prikaatin rippeet pakenivat metsiin. Suomalaisten kokonaistappioiksi näissä taisteluissa on arvioitu noin 100 kaatunutta.
Talvisotakierros Kuhmossa
