Venäläiset poistuvat 17. maaliskuuta 1940. Kuva on otettu salaa, koska venäläiset kielsivät kuvaamisen. SA-kuva.

Klemetin taistelupaikka ja muistomerkki

Klemetin alueella taisteltiin suomalaisen Prikaati Vuokon vastahyökkäykseen liittyen 8. joulukuuta 1939. Vaikka prikaatin hyökkäys ei kokonaisuutena onnistunut, niin vihollisdivisioonan hyökkäys laantui joulukuun loppuun mennessä. Helmikuun alussa suomalaiset saartoivat Klemetin alueen, jossa viholliset taistelivat saarrettuna sitkeästi sodan loppuun saakka

Talvisodan taistelut Klemetissä

Klemetin alueella taisteltiin ensimmäisen kerran 8. joulukuuta 1939. Silloin Kuhmon alueesta vastaavalle Ryhmä Ilomäelle alistettu Prikaatin Vuokon kolmas pataljoona (III/JR 25) hyökkäsi alueelle pohjoisesta ja sai noin klo 12 taistelukosketuksen Klemetin länsipuolella.

Pataljoonan 9. komppania (9./III/JR 25) katkaisi ensimmäisenä tien Klemetin länsipuolella. Muu pataljoona valtasi sen jälkeen hyökkäämällä Klemetin alueen. Aluetta ei kuitenkaan kyetty pitämään kovin pitkään hallussa, koska panssarivaunut tukivat vihollisen vastahyökkäystä idän suunnasta. Suomalaisella pataljoonalla ei ollut käytössään yhtään panssarintorjuntatykkiä, jolloin tien varresta jouduttiin irtautumaan kauemmaksi. Alueella taisteltiin noin klo 17:30 saakka, jolloin pataljoona käskettiin irti.

Klemetin taloaukealle syntyi pieni motti suomalaisten käynnistäessä vastahyökkäyksen tammikuun lopussa 1940. Motti syntyi, kun Prikaati Vuokon toinen pataljoona (II/JR 25) katkaisi tien Klemetin länsipuolella 30. tammikuuta ja itäpuolella 5. helmikuuta 1940.

Motti säilyi suomalaisten valtausyrityksistä huolimatta ja motista selvisi rauhan tultua noin 150 sotilasta. Pari kilometriä idemmäksi oli muodostunut lisäksi pieni motti, josta käytettiin nimitystä Tukikohta 101.

Taivalkoskelaisten muistomerkki. Kuva Lassi Piirainen.

Taivalkoskelaisten muistomerkki

Kuhmon taisteluissa kaatui 27 taivalkoskelaista sotilasta, jotka oli sijoitettu pääosin Jalkaväkirykmentti 25:n ensimmäisen pataljoonan 3. komppaniaan (3./I/JR 25).

Komppanian päällikkönä toimi luutnantti Reino Karkama. Klemetin itäpuolella, noin 1 500 metriä Klemetistä on muistomerkki Kuhmon rintamalla talvisodassa kaatuneiden taivalkoskelaisten muistoksi.

Muistomerkin läheisyydessä kaatui 19 taivalkoskelaista tuliylläkössä 4. helmikuuta 1940. Muistomerkin on suunnitellut Tuomo Horsma ja sen ovat toteuttaneet Taivalkosken kunta, reserviläiset ja veteraanijärjestöt. Muistomerkki on paljastettu 30. marraskuuta 1997.

 

Kohde on saavutettavissa hyvin. Kohde ja muistomerkki ovat aivan tien 9111 varressa, mutta niiden läheisyydessä ei ole tielevikkeitä. Klemetin talojen alue on yksityisaluetta.
Osoite: Saunajärventie 419 (Klemetti) ja 583 (muistomerkki), 88900 Kuhmo.
Muistomerkin teksti. Kuva Lassi Piirainen.